Yhtiökokouspöytäkirjan julkisuus
Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 22 §:n mukaan hallituksen päätösehdotukset sekä viimeinen tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus on vähintään kahden viikon ajan ennen kokousta pidettävä osakkeenomistajien nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa. Nämä asiakirjat on myös viivytyksettä lähetettävä osakkeenomistajalle, joka niitä pyytää. Lähettämisestä saa periä hallituksen vahvistaman kohtuullisen maksun. Asiakirjat on lisäksi asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa.
Osakkailla on oikeus tutustua yhtiökokouksen pöytäkirjaan riippumatta siitä, onko hän ollut läsnä yhtiökokouksessa vai ei. Tiedonsaantioikeus koskee tämän lisäksi myös aikaisempien yhtiökokousten pöytäkirjoja. Asukkailla on oikeus saada nähtäväkseen pöytäkirja vain sellaisesta yhtiökokouksesta, joissa heillä on ollut läsnäolo-oikeus. Yhtiökokouksen pöytäkirjasta ei tarvitse automaattisesti lähettää jäljennöstä osakkaille, vaan jäljennös tulee toimittaa silloin, kun osakas sitä pyytää. Tästä huolimatta, hyvä käytäntö kuitenkin on, että yhtiökokouksen olennaisimmista päätöksistä tiedotetaan viipymättä osakkaille ja asukkaille.
Osakkaan kyselyoikeus yhtiökokouksessa
Kyselyoikeus koskee käsiteltävän asian kannalta todellista ja olennaista tiedontarvetta, joten kyselyoikeuden väärinkäyttötapauksissa puheenjohtaja voi evätä tai keskeyttää puheenvuoron. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 25 §:n mukaan hallituksen ja isännöitsijän on yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, velvollisuus koskee myös yhtiön taloudellista asemaa yleisemmin.
Jos osakkeenomistajan kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, vastaus on annettava kahden viikon kuluessa kirjallisesti. Vastaus on toimitettava kysymyksen esittäneelle osakkeenomistajalle ja muulle osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää. Jos hallitus katsoo, ettei pyydettyä tietoa voida antaa osakkeenomistajalle aiheuttamatta tiedon antamisella olennaista haittaa yhtiölle, hallituksen on kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta annettava pyydetty tieto yhtiön tilintarkastajille ja toiminnantarkastajille. Tilintarkastajien on kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta annettava hallitukselle kirjallinen lausunto tiedon vaikutuksesta tilintarkastuskertomukseen tai muuhun tilintarkastajien yhtiökokoukselle antamaan lausuntoon. Toiminnantarkastajan on annettava vastaavalla tavalla lausunto tiedon vaikutuksesta toiminnantarkastajan kertomukseen.
Milloin kaikki osakkeenomistajat maksavat uudistuksesta?
Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 31 §:n mukaan yhtiökokous päättää uudistuksesta 26 §:ssä tarkoitetulla enemmistöllä, jos osakkeenomistajan maksuvelvollisuus ei muodostu kohtuuttoman ankaraksi ja: 1) kiinteistö tai rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia; 2) kiinteistön tai rakennuksen käyttämiseen liittyvän hyödykkeen vastikerahoitteinen yhteishankinta on tavanmukaista; 3) toimenpiteestä määrätään yhtiöjärjestyksessä; tai 4) toimenpide on muuten yhtiöjärjestyksessä määrätyn toiminnan mukainen.
Yhtiökokous voi päättää enemmistöllä sellaisesta ajankohdan tavanomaisen tason ylittävästä uudistuksesta, josta ei määrätä yhtiöjärjestyksessä. Yhtiökokous voi myös sallia määräenemmistöllä yhtiön hallinnassa olevien tilojen käyttämisen uudistukseen, joka hyödyttää vain osaa osakkeenomistajista, jos se voi tapahtua loukkaamatta yhdenvertaisuusperiaatetta.
Edellä tarkoitetusta toimenpiteestä yhtiölle aiheutuvien kulujen kattamiseksi peritään yhtiövastiketta vain siihen suostuneilta osakkeenomistajilta ja heidän osakkeidensa uusilta omistajilta. Kulut jaetaan näiden kesken yhtiöjärjestyksessä määrättyjen vastikeperusteiden mukaisesti.
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen
Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Yhtiöjärjestyksen muutoksesta päätetään pääsääntöisesti 2/3 määräenemmistöpäätöksellä, mikä tarkoittaa sitä, että muutosta kannattaa 2/3 yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestysmuutos voi edellyttää tämän lisäksi tiettyjen tai kaikkien osakkaiden suostumuksen. Jos osakkeenomistaja on hyväksynyt päätöksen yhtiökokouksessa, hänen katsotaan suostuneen siihen. Osakkeenomistaja voi suostua päätökseen myös ennen yhtiökokousta tai sen jälkeen.
Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva päätös on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), eikä muutettua yhtiöjärjestystä saa panna täytäntöön ennen kuin se on rekisteröity. Yhtiöjärjestyksen muutosilmoituksen voi tehdä PRH:n lomakkeilla postitse tai sähköisesti. Muutosilmoitukseen on liitettävä yhtiökokouksen pöytäkirja tai pöytäkirjan ote, johon on kirjattu päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Mikäli yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää tiettyjen osakkaiden suostumusta muutokseen, on tarvittavien suostumusten saaminen osoitettava PRH:lle. Tämä voidaan tehdä hallituksen jäsenen tai isännöitsijän kirjoittamalla vapaamuotoisella todistuksella.
Suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen
Yhtiöjärjestyksen muuttamiseen on saatava 27 §:ssä tarkoitetun määräenemmistön lisäksi osakkeenomistajan suostumus, kun: 1) muutetaan hänen osakkeidensa tuottamaa oikeutta hallita huoneistoa; 2) muutetaan hänen huoneistonsa käyttötarkoitus toiseksi; 3) rajoitetaan oikeutta hänen osakkeensa luovuttamiseen ottamalla yhtiöjärjestykseen lunastuslauseke tai ennestään olevaa lunastuslauseketta laajennetaan; 4) lisätään hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan siten, että muutetaan vastike- tai muuta maksuperustetta taikka lisätään tai poistetaan maksuperuste; 5) hänen oikeuttaan yhtiön voittoon tai netto-omaisuuteen vähennetään yhtiöjärjestyksen määräyksellä; tai 6) yhtiöjärjestykseen otetaan määräys, jolla sallitaan isännöitsijän valinta hallituksen puheenjohtajaksi 7 luvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Osakkeenomistajan suostumusta ei kuitenkaan tarvita, kun vastikeperustetta muutetaan siten, että vastikkeen perusteeksi otetaan muun perusteen tilalle luotettavasti mitattavissa tai arvioitavissa oleva hyödykkeen todellinen kulutus. Jos osakkeenomistaja on hyväksynyt päätöksen yhtiökokouksessa, hänen katsotaan suostuneen siihen. Osakkeenomistaja voi suostua päätökseen myös ennen yhtiökokousta tai sen jälkeen.
Mikäli tarvitset apua asunto-osakeyhtiön asioihin liittyen, niin ota yhteyttä meidän asiantunteviin lakimiehiin.
Linkit ja lähteet:
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 ( 6 luku 22 §, 25, 31, 34, 35) https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#O3L6P33
Yhteystiedot: www.kiinteistoriitalakimies.fi/yhteystiedot