Hallituksen jäsenet
Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan taloyhtiön hallituksessa on oltava kolmesta viiteen jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä on poikkeava säännös, tulee hallitukseen valita ainakin yksi jäsen. Lain mukaan, mikäli hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, täytyy hallitukseen kuulua myös varajäsen. Varajäseneen sovelletaan samoja AOYL säännöksiä kuin hallituksen varsinaiseen jäseneen.
Saman pykälän 3 momentin mukaan hallituksessa, jossa on useampi jäsen, on oltava myös puheenjohtaja. Mikäli yhtiöjärjestyksessä, tai hallitusta valittaessa ei määrätty toisin, valitsee puheenjohtajan yhtiössä hallitus. Hallituksen varajäsentä ei voi valita puheenjohtajaksi. Lain mukaan voi isännöitsijä olla hallituksen puheenjohtaja vain, jos näin määrätään yhtiöjärjestyksessä, tai jos kaikki osakkeenomistajat suostuvat siihen.
Hallituksen jäsenet taas valitaan yhtiökokouksen toimesta, näin säädetään AOYL 7 luvun 9 §:n 1 momentissa. Tämä hallituksen velvollisuus on säädetty myös AOYL 6 luvun 26 §:ssa. Hallituksen jäsenet tai jäseniä voidaan valita myöskin ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Valitun tulee suostua hallituksen jäsenen rooliin. Suostumuksen voi antaa ennen yhtiökokousta, sen aikana tai sen jälkeen. Jos hallituksen jäsen eroaa tehtävästään, tulee hänen tilalleen pysyvästi varajäsen, ellei muuta ole jäsentä valittaessa tai yhtiöjärjestyksessä päätetty. Näissä tilanteissa varajäsenestä ei kuitenkaan tehdä merkintää kaupparekisteriin, eikä häntä voi myöskään valita hallituksen puheenjohtajaksi.
AOYL 7 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan voi hallituksen jäsenen valita muutkin tahot, kun yhtiökokous. Tämä on kuitenkin hyvin harvinainen tilanne. Yleisesti on katsottu, ettei hallitus itse, tai isännöitsijä voi valita hallituksen jäsentä (HE s. 158).
Laissa on myös määräys hallituksen jäsenen kelpoisuudesta. AOYL 7 luvun 10 §:ssä määrätään, ettei hallituksen jäsen voi olla muu kuin luonnollinen, täysi-ikäinen henkilö. Hallituksen jäseninä eivät voi myöskään olla edunvalvottavat henkilöit, tai ne, joiden toimikelpoisuutta on rajoitettu. Lain mukaan myös konkurssissa olevilta henkilöiltä on tämä mahdollisuus evätty. Laissa on myös säädös, että vähintään yhden hallituksen jäsenen asuinpaikan on oltava Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä poikkeusta.
Hallituksen jäsenen toimintakausi, eroaminen, erottaminen ja hallituksen täydentäminen
Hallituksen jäsen valitaan tavallisesti yhtiökokouksen toimesta. Jäsenen kausi alkaa täten siitä yhtiökokouksesta, jolloin hänet on tehtävään valittu, ja päättyy seuraavaan yhtiökokoukseen, jossa valitaan uuden hallituksen jäsenet. Näin määrätään AOYL 7 luvun 11 §:ssa. Laissa on myös merkintä, että yhtiökokouksessa voidaan määrätä lyhyemmästä (määräaikaisesta) tai toistaiseksi voimassa olevasta toimikaudesta hallituksen jäsenelle. Lain 11 §:n 2 momentin mukaan voi entinen hallituksen jäsen kuitenkin kutsua yhtiökokouksen koolle, jos hänellä on syytä olettaa, ettei muita hallituksen jäseniä ole enää.
Hallituksen jäsen voi erota omasta toiveestaan ennen toimikauden päättymistä. AOYL 7 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan eroaminen astuu voimaan aikaisintaan silloin, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle. Tilanteissa, joissa hallituksen jäsenen on valinnut muu kuin yhtiökokous, täytyy eroamisesta ilmoittaa myös valinnan tehneelle taholle. Saman pykälän 3 momentin mukaan, mikäli eroavalla hallituksen jäsenellä on syytä olettaa, ettei taloyhtiön hallituksessa ole enää muita jäseniä, on hänen erotessaan huolehdittava, että yhtiökokous kutsutaan koolle valitsemaan uutta hallitusta. Tämä säännös on ajankohtainen useimmiten silloin, kun koko hallitus eroaa. Tämä säännös peilaa AOYL 7 luvun 11 §:n 2 momenttia, joka määrittää hallituksen jäsenen kokoonkutsumisoikeuden toimikauden päättymisen jälkeenkin.
Hallituksen jäsenet voi myös erottaa ennen kuin heidän toimikautensa ovat päättyneet. Erottamisen tekee AOYL 7 luvun 13 §:n 1 momentin nojalla yhtiökokous, jos hallituksen jäsen oli myös tullut valituksi yhtiökokouksessa. Mikäli jäsenen oli valinnut muu taho, mutta valintaoikeutta ei yhtiöjärjestyksen mukaan enää ole, voi hallituksen jäsenen erottaa myöskin yhtiökokous.
Jollei yhtiökokous päätä muusta ajankohdasta, päättyy erotetun jäsenen toimikausi erottamisesta päättävän yhtiökokouksen päätyttyä. Mikäli hallituksen valitsija on muu kuin yhtiökokous, erottaminen astuu voimaan välittömästi, ellei valitsija ole jäsentä valitessa päättänyt toisin.
Tilanteissa, joissa hallituksen jäsenen esimerkiksi menehtyy kesken toimikauden, tai menettää AOYL 7 luvun 10 §:ssa tarkoitetun kelpoisuutensa, tulee jäsenen tilalle yhtiön varajäsen sen mukaan, kun yhtiöjärjestyksessä tai varsinaisen jäsenen valittaessa on määrätty. Mikäli varajäsentä ei asunto-osakeyhtiössä ole, täytyy lain mukaan hallituksen muiden jäsenien huolehtia uuden jäsenen valinnasta jäljelle olevalle kaudelle. Jos kuitenkin uuden jäsenen valinta kesken toimikauden kuuluu yhtiökokoukselle ja hallitus on varajäsenineen päätösvaltainen, voi uuden jäsenen valintaa lain mukaan siirtää seuraavaan yhtiökokoukseen.
YHTEYDENOTTO
Mikäli tarvitset apua asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenien tai varajäsenien valintaan tai vaihtuvuuteen liittyen, ota yhteyttä asiantunteviin lakimiehiimme: https://www.kiinteistoriitalakimies.fi/yhteystiedot/