Sulautumissuunnitelman rekisteröiminen ja kuulutus velkojille
Sulautumissuunnitelma on yksi tärkeimpiä toimia joka sulautuvien yhtiöiden tulee tehdä. Suunnitelma jonka kaikki sulautumiseen osallistuvat yhtiöt tekevät yhdessä, on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa sen kirjoittamisesta.
Tässä mainittakoon, että tytäryhtiösulautumisessa emoyhtiö tekee sen yksin. Suunnitelmaan kuuluu liittää tilintarkastajan lausunnot. Nämä lausunnot täytyy olla lainmukaisia, jotta sulautuminen voidaan rekisteröidä. Tämän tarkistaa viime kädessä rekisteriviranomainen. Puutteiden ilmetessä rekisteröinti ei mene läpi. Lisäksi viranomainen voi kehottaa ilmoituksen korjaamista. Jos puutteita ei korjata tai ilmoitusta ei tehdä määräajassa, sulautuminen raukeaa ja siten siitä ei myöskään tule julkista.
Sulautumista voi myös vastustaa.
Tämä oikeus on pääsääntöisesti yhtiöiden velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen suunnitelman rekisteröintiä. Myös esimerkiksi vastaanottavan yhtiön velkojilla voi olla oikeus tähän, jos sulautuminen voi heikentää maksukykyä. Vastustaminen on tehtävä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle määräajan sisällä. Itse kuulutuksen velkojille tekee Patentti- ja rekisterihallitus. Se tehdään hakemuksen perusteella ja se on julkaistava virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää. Kuulutusta täytyy hakea neljän kuukauden kuluessa suunnitelman rekisteröimisestä.
Myös yhtiön itse on ilmoitettava velkojille kuulutuksesta.
Tämä toimi on tehtävä viimeistään kuukausi ennen määräaikaa. Velkojalle on myös ilmoitettava mahdollisesta lunastusmenettelystä. Tämä koskee siis lunastettavien optio-oikeuksien sekä muiden erityisten oikeuksien määrää.
Sulautumisen tapahtuessa saneerausmenettelyssä, yllämainitut velkojien oikeudet eivät aina ole voimassa. Tämä pätee, jos sulautuminen tapahtuu konsernin saneerausmenettelyssä, jossa kaikki yhtiöt ovat osa samaa konsernia ja kun saneerausohjelma vahvistetaan samanaikaisesti sulautumisen kanssa. Sulautumissuunnitelma on tässä tilanteessa liitettävä ehdotukseen saneerausohjelmaksi.
Sulautumisesta päättäminen
Sulautuvassa yhtiössä sulautumisesta päättää yhtiökokous. Kun kyseessä on tytäryhtiön sulautuminen, myös hallitus voi päättää. Sulautumisesta päätettäessä on myös noudatettava AOYL 6 luvun 37 § muiden osakkaiden suostumisesta. Tässä mainittakoon, että jos sulautuminen aiheuttaa osakkaille huomattavaa vahinkoa, heidän ei tarvitse suostua sulautumiseen. Päätös voi kuitenkin olla pätevä, jos osakkaat, joilla on 4/5 osakkeista suostuvat siihen. Myös tuomioistuin voi päättää sulautumisesta, jos kyseiset osakkaat suostuvat.
Vastaanottavassa yhtiössä sulautumisesta päättää myös yhtiökokous ja päätös voidaan pääsäännön mukaan tehdä määräenemmistöllä. Joissain tilanteissa vaaditaan myös joidenkin yksittäisten osakkaiden suostumusta. Määräenemmistösääntö johtuu siitä, että sulautuminen usein tuo mukanaan yhtiöjärjestyksen muutoksia, hallintojen muutoksia sekä mahdollisesti myös toimialan laajenemista.
Yhtiökokous, jossa tehdään päätös sulautumisesta, on pidettävä neljän kuukauden kuluessa suunnitelman rekisteröinnistä. On myös mahdollista pitää se jo ennen suunnitelman rekisteröintiä. Päätettäessä sulautumisesta on noudatettava suunnitelmaa, jotta riski sulautumisen raukeamisesta minimoidaan. Päätöstä voidaan moittia kolmen kuukauden kuluessa itse päätöksestä. Mitätöimiskannetta ei voida nostaa enää kuuden kuukauden kuluttua rekisteröinnistä.
Yhtiön on ennen yhtiökokousta ilmoitettava lunastusoikeudesta niille optio-oikeuksien tai muiden oikeuksien haltijoille, joilla lunastusoikeus on. Tämä ilmoitus on tehtävä aikaisintaan kaksi kuukautta tai viimeistään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta. Jos yhtiöllä ei ole tietoa osakkaan osoitteesta, on ilmoitus tehtävä viralliseen lehteen.
Yhtiön on myös ennen yhtiökokousta pidettävä kahden viikon ajan seuraavat asiat nähtävillä:
- Sulautumissuunnitelma
- Kaikkien osallistuvien yhtiöiden kolme viimeistä tilinpäätöstä
- Toimintakertomukset
- Tilintarkastuskertomukset
Myös mahdolliset varojen jakamista koskevat päätökset, hallituksen selostus mahdollisesta tapahtumasta, joka voisi vaikuttaa yhtiön asemaan olennaisesti sekä lausunto suunnitelmasta, on pidettävä esillä. Viimeiset kolme on mainittava, jos nämä tiedot eivät käy ilmi muissa asiakirjoissa. Tapahtumat ja varojen jaot ovat tässä tapahtuneet tilikauden päättymisen jälkeen. Tilinpäätöksistä mainittakoon, että vaikka viimeisin ei olisi vielä vahvistettu, se otetaan mukaan kuitenkin.
Kolmikantasulautumisessa on pidettävä nähtävänä myös sulautumisvastiketta antavan tahon tilinpäätös, toiminta- ja tilintarkastuskertomus sekä selvitys olennaisista tapahtumista, jotka eivät ilmene näissä. Tässä sulautumistavassa myös varojenjakoa koskevat tiedot on oltava nähtävillä, jos ne eivät käy ilmi yllä mainituista asiakirjoista. Varojen jako ja oleelliset tapahtumat ovat tapahtuneet tilikauden päätyttyä tai osavuosikatsauksen jälkeen.
Sulautumispäätöksen oikeusvaikutukset ulottuvat niin osakkaisiin kuin sulautuviin yhtiöihin.
Päätös korvaa toimet, jotka muuten tarvittaisiin sulautumisvastikkeen perustamiseksi ja esimerkiksi toimet, jotka tarvittaisiin passiivisten osakkaiden oikeuksien syntymiseen. Viimeinen ei päde, jos osakkaan olisi pitänyt toimia. Kombinaatiosulautumisessa sulautumispäätös korvaa perustamissopimuksen. Tämä johtuu siitä, että sulautumispäätöksestä ilmenee kaikki uudet hallituksen jäsenet, perustajat jne. jotka yhtiöt ovat hyväksyneet yhtiökokouksen päätöksellä suunnitelmaa laatiessa.
Itse suunnitelma on hyväksyttävä muuttumattomana. Sulautuminen raukeaa, jos näin ei tapahdu. Hylkäävä päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi viipymättä. Myös rauennut sulautuminen, joka johtuu siitä, että päätöstä ei olla tehty määräajassa, on rekisteröitävä.
Optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien lunastaminen
Optio-oikeuden tai muun erityisen oikeuden haltijalla voi olla oikeus lunastaa oikeutensa sulautumistilanteessa.
Tästä säännellään AOYL 19 luvun 13§:ssä. Tämän osakas voi tehdä joko yhtiökokouksessa, jossa päätetään sulautumisesta taikka ennen tätä kirjallisesti. Oikeuksien ehdoissa voi kuitenkin käydä ilmi, että haltijalla ei ole lunastusoikeutta.
Lunastuksen tullessa kyseeseen kuuluu haltijoiden neuvotella asiasta vastaanottavan yhtiön kanssa. Tämä johtuu siitä, että vastaanottava yhtiö vastaa lunastushinnan maksamisesta haltijalle. Täten sulautuva yhtiö on aina velvollinen ilmoittamaan mahdollisista lunastusvaatimuksista vastaanottavalle yhtiölle.
Mikäli lunastusmenetelmässä ilmenee ongelmia, eikä niitä pysty selvittämään voidaan ne ratkaista oikeudessa tai välimieskäsittelyssä. Tämä haaste on pantava vireille viimeistään kuukauden kuluttua yhtiökokouksesta.
Lunastushinta on oikeuden käypä hinta ennen sulautumismenetelmää. Sulautumisessa hinnalle alkaa kertyä korkoa heti sulautumispäätöksestä. Ajankohta päätetään erikoistapauksissa pääsäännön mukaan silloin, kun sulautuva yhtiö on tehnyt päätöksen sulautumisesta. Itse maksu tapahtuu kuukauden kuluttua tuomion lain voimaantulon jälkeen. Maksua ei kuitenkaan ole pakko suorittaa ennen kuin sulautuminen on rekisteröity.
Sulautumisen rauetessa myös lunastusvaatimus raukeaa.
YHTEYDENOTTO
Mikäli tarvitset apua tai neuvoja sulautumiseen liittyvien asioiden kanssa, ole yhteydessä asiantunteviin lakimiehiimme: https://www.kiinteistoriitalakimies.fi/yhteystiedot/