Taloyhtiön hallitus
Taloyhtiön hallitusta ja sen toimintaa säätelee asunto-osakeyhtiölain 7. luku. Luvussa käsitellään hallituksen tehtäviä, päätöksentekoa, sekä isännöitsijän valintaa ja isännöitsijän rooliin kuuluvia tehtäviä. AOYL 7 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetään, että asunto-osakeyhtiöllä on oltava hallitus. Sen tehtävänä on hoitaa ja johtaa yhtiön käytännön toimintaa. Taloyhtiön hallitus käyttää siis yhtiön ylintä päätöksentekovaltaa.
Samassa kohdassa mainitaan, että hallituksen lisäksi voi yhtiöllä olla myös isännöitsijä, jos yhtiöjärjestyksessä tai yhtiökokouksessa niin määrätään. Jos taloyhtiöön on määrätty isännöitsijä, on hänen vastuullansa lain mukaan tietyt tehtävät, jotka on lueteltu AOYL 7 luvun 17 §:ssä. Mikäli isännöitsijää ei ole määrätty, hoitaa taloyhtiön hallitus hänelle kuuluvia tehtäviä. Isännöitsijän määrääminen kuuluu hallituksen tehtäviin ja tapahtuu yhtiökokouksessa normaalilla enemmistöpäätöksellä.
Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä vastaa yhdessä yhtiön asioiden asianmukaisesta hoidosta AOYL 1 luvun 11 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen ja AOYL 24 luvussa säädetyn vahingonkorvausvastuun velvoittamana. Isännöitsijä ja hallituksen jäsenet eivät ole työsuhteessa yhtiöön, mutta sopimuksen mukaan voidaan soveltaa työlainsäädännön säännöksiä esimerkiksi vuosiloman osalta.
Hallituksen yleiset tehtävät on säädetty AOYL 7 luvun 2 §:ssä. Hallituksen tehtäviin kuuluu yhtiön hallinta, sekä kiinteistöjen ja rakennusten ylläpito. Lisäksi hallitus vastaa yhtiön muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Halliuksen tehtäviin myös kuuluu yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukainen järjestely (HE s.152).
Osaan hallituksen toimista tarvitaan yhtiökokouksen päätös. Nämä toimet on listattu AOYL 7 luvun 2 §:n 2 momentissa – toisin sanoen hallitus ei voi itsenäisesti päättää sellaisista yhtiön asioista, jotka yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakanteisia. Lisäksi hallitus ei voi itse päättää niistä asioista, jotka vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevaan huoneiston käyttämiseen, tai jotka vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta, tai muuhun velvollisuuteen, jotka aiheutuvat osakehuoneiston hallinnasta.
Laissa on myös annettu tähän sääntöön poikkeus, nimittäin 7 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan hallitus voi päättää em. asioista odottamatta yhtiökokouksen päätöstä vain niissä tilanteissa, joissa päättämättä jättäminen aiheuttaisi yhtiölle olennaista haittaa. Tästä on kuitenkin mahdollisimman pian ilmoitettava osakkeenomistajille kirjallisesti, samalla tavalla kuin yhtiökutsustakin.
Mikäli yhtiökokouksen tai halliuksen päätös on julistettu AOYL tai yhtiöjärjestyksen vastaiseksi ja on siksi pätemätön, sitä ei lain 7 luvun 2 §:n 4 momentin mukaan saa noudattaa.
Hallituksen päätöksenteko ja jäsenten esteellisyys
Jollei yhtiöjärjestyksessä edellytetä määräenemmistöä, tulee AOYL 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan hallituksen päätökseksi enemmistön mielipide. Lain mukaan tilanteissa, joissa äänet menevät tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Puheenjohtajan vaaleissa, mikäli äänet menevät tasan, ratkaistaan tilanne arvalla, ellei hallitusta valittaessa tai yhtiöjärjestyksessä ole määrätty muuta.
Lain 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan, hallituksella on päätösvaltaa vain, kun paikalla on yli puolet jäsenistä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty isommasta läsnäolijoiden vaatimuksesta. Määrä lasketaan lain mukaan valituista hallituksen jäsenistä. Mikäli paikalla on hallituksen jäseniä, jotka ovat jostain syystä esteellisiä, heidän ei katsota olevan paikalla. Lain mukaan päätöstä ei saa tehdä, jos kaikille hallituksen jäsenille ei ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua tietyn asian käsittelyyn. Mikäli kutsuttu jäsen on estynyt, on tilaisuus osallistua varattu varajäsenelle. Mikäli taloyhtiön hallitus tekee päätöksen pitämättä yhtiökokousta, on päätös kirjattava allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä samalla tavalla, kuin lain mukaan säilytetään pöytäkirjaakin.
Laissa määritetään myös tarkasti, missä tilanteissa hallituksen jäsenen katsotaan olevan esteellinen päätöksen teossa. AOYL 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan hallituksen jäsen on estynyt käsittelemään asiaa, kun asia koskee hänen ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa. Lisäksi jäsen on estynyt, kun käsitellään sellaista jäsenen hallinnassa olevan osakehuoneiston uudistusta, tai muuta välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien huoneistojen uudistuksesta tai kunnossapidosta. Viimeiseksi laissa on säädetty, että hallituksen jäsen on esteellinen, kun käsiteltävä asia koskee hänen oman osakehuoneistonsa ottamista taloyhtiön hallintaan.
Hallituksen jäsenen esteellisyyteen sovelletaan samoja sääntöjä, kuin osakkaan esteellisyyteenkin, josta on määrätty AOYL 6 luvun 15 §:ssä.
Hallituksen jäsen ei voi myöskään osallistua sellaiseen AOYL 7 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun asian käsittelyyn, josta saattaisi olla hänelle tulossa olennaista etua, joka olisi ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Samaa momenttia sovelletaan myös silloin, kun päätetään yhtiön puhevallan käyttämisestä oikeudenkäynnissä tai muualla.
Hallituksen kokoontuminen, pöytäkirja ja tehtävien siirtäminen
Hallituksen kokoontumisesta vastaa hallituksen puheenjohtaja, AOYL 7 luvun 5 §:n mukaan. Samassa pykälässä on säädetty, että kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai isännöitsijä sitä vaatii. Mikäli puheenjohtaja ei täytä tätä vaatimusta, voi hallituksen jäsenkin kutsua kokouksen koolle. Tämä on mahdollista edellyttäen, että vähintään puolet hallituksen jäsenistä hyväksyy kokouksen koolle kutsumisen.
Vaihtoehtoisesti voi isännöitsijäkin tämän pykälän mukaan hyväksyä kokouksen koollekutsumisen muiden hallituksen jäsenten sijaan. Tilanteissa, joissa puheenjohtajaa ei ole valittu, tai hän on estynyt, voi kokouksen kutsun toimittaa myös joku hallituksen jäsenistä tai isännöitsijä. Hallituksella on mahdollisuus päättää, onko muilla kuin hallituksen jäsenillä oikeutta osallistua kokoukseen. Isännöitsijän oikeutta osallistua hallituksen kokoukseen on säädetty lain 18 §:ssa. Isännöitsijän oikeudesta olla läsnä voi lain mukaan määrätä myös yhtiökokouksessa.
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja kokouksessa osallistunut ja allekirjoitukseen valittu jäsen, tai isännöitsijä. Mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä on eriävä mielipide käsiteltävistä asioista, heillä on lain mukaan oikeus saada ne pöytäkirjaan merkityiksi. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada tieto sellaisesta hallituksen päätöksestä, joka koskee hänen omistamaansa huoneistoa tai velvollisuutta yhtiöön tai toiseen osakkeenomistajaan. Tieto on osakkeenomistajan pyynnöstä annettava kirjallisesti.
Lain 7 luvun 7 §:n mukaan voi taloyhtiön hallitus yksittäisissä tapauksissa tai yhtiöjärjestyksen määräämissä tilanteissa tehdä päätöksiä isännöitsijälle kuuluvista yleisistä tehtävistä, silloinkin kun yhtiöllä on isännöitsijä. Hallitus voi tämän lain mukaan myös halutessaan saattaa hallituksen tai isännöitsijän yleisiin tehtäviin kuuluvia asioita yhtiökokoukseen päätettäväksi.
YHTEYDENOTTO
Mikäli tarvitset apua asunto-osakeyhtiön hallituksen toimitaan liittyvissä asioissa, ota yhteyttä asiantunteviin lakimiehiimme: https://www.kiinteistoriitalakimies.fi/yhteystiedot