Näissä tapauksissa vuokralainen voi osallistua yhtiökokoukseen
Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 11 §:n mukaan, jos yhtiöissä on vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat, yhtiön rakennuksessa vuokraoikeuden tai muun vastaavan perusteen nojalla asuvilla asukkailla on oikeus osallistua sellaiseen yhtiökokoukseen, jossa käsitellään yhtiössä noudatettavia järjestyssääntöjä, yhtiön yhteisten tilojen käyttöä, tai sellaista kunnossapitoa tai uudistamista, joka vaikuttaa olennaisesti vuokralaisen tai asukkaan huoneiston taikka yhteisten tilojen käyttöön.
Edellä mainituissa asioissa asukkaalla on oikeus käyttää kokouksessa puhevaltaa. Jos huoneistossa asuu useita henkilöitä, he saavat osallistua kokoukseen yhden valitsemansa henkilön edustamina. Asukkaalla on oikeus käyttää valtuutettua tai avustajaa, sekä oikeus saada asia käsiteltäväksi yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen aika, paikka ja asialista on ilmoitettava aina vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Yhtiökokouksesta, jossa käsitellään vuokralaiselle osallistumisoikeuden antavaa asiaa, on ilmoitettava näkyvästi yhtiön rakennuksessa, esim. ilmoitustaululla. Kokouksesta laadittavassa pöytäkirjassa on mainittava vuokralaisten ja muiden asukkaiden osallistumisesta kokoukseen. Päätösvaltaa käsiteltäviin asioihin vuokralaisilla ei näissä tapauksissa ole. Asukkaalla on samanlainen oikeus kuin osakkeenomistajalla saada tällaisesta kokouksesta laadittu pöytäkirja nähtäväkseen ja jäljennös siitä.
Yhtiökokoukseen osallistumisen esteellisyys
Yhtiökokouksella on suuri valta osakeyhtiössä, minkä takia on tärkeää, että laista löytyy myös säännöksiä rajoittamaan sellaisten osakkeenomistajien osallistumista päätöksentekoon, joilla voisi olla yhtiön edun kanssa vastakkaisia intressejä ajettavanaan. Hallituksen kohdalla esteellisyyttä koskeva sääntely on ankara, johtuen hallituksen luonteesta yhtiön johtona ja jäsenten toimimisesta muiden osakkeenomistajien edustajina. Hyvää hallintoa siis pyritään turvaaman näillä esteellisyyssäännöillä.
Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 15 §:n mukaan osakkeenomistaja tai hänen valtuutettunsa ei saa äänestää asiassa, joka koskee osakkeenomistajan itsensä ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa, vastuuvapauden myöntämistä osakkeenomistajalle itselleen, kannetta osakkeenomistajaa itseään vastaan taikka hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta yhtiötä kohtaan, sellaista osakkeenomistajan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien hallinnassa olevien huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta, taikka osakkeenomistajan osakehuoneiston ottamista yhtiön hallintaan.
Osakkeenomistaja tai hänen asiamiehensä ei saa yhtiökokouksessa äänestää siis sellaisessa asiassa, jossa osakkeenomistajalla on itsestään selvä oma ja henkilökohtainen intressi. Osakkeenomistaja tai hänen asiamiehensä eivät myöskään saa äänestää sellaisessa asiassa, joka koskee kannetta muuta henkilöä vastaan tai tämän vapauttamista velvoitteesta, mikäli osakkeenomistajalla itsellään on asiassa odotettavana sellaista olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.
Esteellisyyden toteaminen yhtiökokouksessa on kuitenkin varsin harvinaista. Osakkeenomistajan on kuitenkin hyvä tunnistaa sellaiset tilanteet, joissa joku osakkeenomistajista voisi olla lain mukaan esteellinen. Mikäli esteellisyyttä ei huomata ja esteellinen osakkeenomistaja osallistuu päätöksentekoon, voi päätös osoittautua pätemättömäksi. Käytännössä eniten merkitystä esteellisyydellä on pienissä osakeyhtiöissä, joissa esteellisyys voi vaikuttaa merkittävästi äänestyksen lopputulokseen.
Yhtiökokoukseen osallistuminen etäyhteyden avulla
Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 17 §:n mukaan yhtiökokous on pidettävä yhtiön kotipaikassa, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisesta paikkakunnasta. Kokous voidaan erittäin painavasta syystä pitää muullakin paikkakunnalla. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokoukseen voidaan osallistua myös kokouspaikan ulkopuolelta postin välityksellä tai teknisen välineen avulla. Myös hallitus voi tehdä tästä päätöksen, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Edellytyksenä menettelyn käyttämiselle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa yhtiökokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Mahdollisuudesta osallistua kokoukseen postin välityksellä tai teknisen välineen avulla on mainittava yhtiökokouskutsussa. Kokouskutsusta on käytävä ilmi, jos osallistuminen kokoukseen teknisen välineen avulla rajoittaa näin osallistuvan osakkeenomistajan puhevaltaa.
Yhtiökokousta ei voida kuitenkaan pitää kokonaan teknisten apuvälineiden välityksellä. Sen sijaan päätöksenteko yhtiökokousta pitämättä on mahdollista, mutta edellyttää kaikkien osakkeenomistajien yksimielisyyttä siitä, että yhtiökokousta ei tarvita ja sitä, että he ovat yhtä mieltä päätettävästä asiasta. Etäosallistuminen yhtiökokouksessa onnistuu esim. kuva- tai ääniyhteyden tai tietoverkkoyhteyden kautta. Lisäksi se voidaan toteuttaa postin, sähköpostin, faksin tai muun vastaavan yhteyden avulla. Etäosallistumismahdollisuudesta voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä. Sen lisäksi hallitus voi tarvittaessa ja tapauskohtaisesti hyväksyä osakkaan etäosallistumisen, vaikka yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa osallistumisesta kokouspaikan ulkopuolelta tai etäosallistumista ei ole kielletty yhtiöjärjestyksessä. Säännös ei kuitenkaan mahdollista sitä, että kokous voidaan pitää kokonaan teknisten apuvälineiden välityksellä.
Mikäli tarvitset lisätietoa yhtiökokoukseen osallistumisesta tai sen pitämisestä, ota yhteyttä meidän asiantunteviin lakimiehiin.
Linkit ja lähteet:
Yhteystiedot: www.kiinteistoriitalakimies.fi/yhteystiedot
Asunto-osakeyhtiölaki 2009/1599 (6 luku 11 §, 15, 17) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599?#O3L6