Asunto- osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiö on Suomessa hyvin yleinen asumismuoto, sillä lähes puolet suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiöissä. Asunto-osakeyhtiön perusmuoto on peräisin tavallisesta osakeyhtiöstä, mutta kyseisellä yhtiömuodolla on eri tarkoitus ja siihen sovelletaan eri lakia (Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009; AOYL). Asunto-osakeyhtiön päätarkoitus on tuloksen tekemisen sijaan osakkeenomistajien asumistarpeen tyydyttäminen. Osakkeenomistajien on maksettava vastiketta yhtiölle, jotta yhtiö pystyisi hoitamaan tehtäviään. Asunto-osakeyhtiö voi myös tehdä tulosta osakkeenomistajille esimerkiksi vuokraamalla huoneistoja tai liiketiloja, mutta sellaista liiketoimintaa yhtiö ei voi harjoittaa, johon liittyy elinkeinotoimintaan kuuluvia riskejä.
Asunto-osakeyhtiö on myös oikeushenkilö, eli yhtiö on oikeustoimikelpoinen ja voi itse määrätä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Asunto-osakeyhtiö muuttuu oikeushenkilöksi silloin kun se rekisteröidään. Osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista, sillä yhtiön varallisuus ja velat ovat erillään osakkeenomistajien varallisuudesta tai veloista. Asunto-osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 2500 euroa.
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi.
Asunto-osakeyhtiön jokainen osake tuottaa yksin tai toisten osakkeiden kanssa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön hallinnassa olevasta rakennuksesta tai kiinteistöstä (Asunto- osakeyhtiölaki 1599/2009 2 §; AOYL).
Tätä lakia sovelletaan kaikkiin osakeyhtiöihin, jotka on rekisteröity Suomen lain mukaisesti asunto-osakeyhtiöinä, jollei muussa laissa säädetä toisin (Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 1§ ; AOYL).
Yhtiön päätökset
Yhtiön asioista päätetään yhtiökokouksessa, jossa osakkailla on mahdollista käyttää päätösvaltaa. Yleensä päätökset vaativat enemmistön äänet, mutta myös määräenemmistövaatimusta käytetään tietyissä päätöksissä. Kaikki yhtiön osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä päätetä toisin. Tätä kutsutaan yhdenvertaisuuden periaatteeksi. Käytännössä tämä periaate vaikuttaa siten, ettei yhtiön johto saa tehdä sellaista päätöstä, joka tuottaisi osakkeenomistajalle tai hänen lähipiirillensä epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Näytevelvollisuus yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomisesta on sillä osakkeenomistajalla, joka siihen vetoaa.
Yhtiön johtoon kuuluu useimmiten hallitus ja isännöitsijä, jotka useimmiten valitaan yhtiökokouksessa. Yhtiön johdon tehtäviin kuuluu yhtiön etujen edistäminen, joten tätä tehtävää on hoidettava huolellisesti. Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 11 §; AOYL).
Yhtiöjärjestyksen kokoonpano
Asunto-osakeyhtiötä perustaessa on laadittava yhtiöjärjestys. Yhtiöllä on oltava hallitus. Sillä voi olla myös isännöitsijä, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai yhtiökokous niin päättää (Asunto- osakeyhtiölaki 1599/2009 luku 7, 1 §; AOYL). Yhtiöjärjestyksessä säädetään yhtiön hallinnasta, kuten esimerkiksi hallituksen päätösvaltaisuudesta ja päätöksentekomenettelystä. Yhtiöjärjestys on voimassa siihen asti, kunnes yhtiökokouksessa päätetään sen muuttamisesta, ja itse muutos rekisteröidään. Yhtiöjärjestyksen määräykset velvoittavat yhtiön toimielimiä samalla tavalla kuin viranomaisten antamat säädökset ja määräykset. Laki määrää mitä tietoja yhtiöstä on yhtiöjärjestyksessä oltava, sekä tietojen laajuuden. Tilikaudesta on myös oltava merkintä yhtiöjärjestyksessä. Lainvastaista määräystä ei voi sisällyttää yhtiöjärjestykseen.
Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide, jollei yhtiöjärjestyksessä edellytetä määräenemmistöä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet jäsenistä, jollei yhtiöjärjestyksessä edellytetä suurempaa määrää. Määrä lasketaan valituista hallituksen jäsenistä. Määrää laskettaessa esteellisten jäsenten ei katsota olevan paikalla. Päätöstä ei saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, tilaisuus on varattava varajäsenelle. Jos päätös tehdään pitämättä kokousta, päätös on kirjattava, allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä, kuten hallituksen kokouspöytäkirjasta 6 §:ssä säädetään (Asunto- osakeyhtiölaki 1599/2009 luku 7, 3 §; AOYL).
Osakkeenomistaja on oikeutettu hänelle kuuluvien oikeuksien hyödyntämiseen silloin, kun hänet on merkitty osakeluetteloon tai hän on esittänyt yhtiölle luotettavan selvityksen saannostaan, kuten esimerkiksi kauppakirjan, osakekirjan tai muun asiakirjan. Osakkeenomistaja voi myös vapaasti luovuttaa osakkeensa, ellei yhtiöjärjestyksessä tai laissa ole asetettu rajoituksia. Tavallisin rajoitus osakkeiden luovuttamisessa koskee samaan kokonaisuuteen kuuluvia osakkeita. Niitä voi luovuttaa erikseen toisistaan vain, jos huoneisto itse jaetaan myös.
Aikaisemin jokaista osaketta kohden saattoi olla oma osakekirjansa. Nykyään on yleistä, että yhtä osakeryhmää kohden on yksi osakekirja, joka voi olla niin paperinen kuin sähköinen. Osakkaalla on oikeus saada osakekirja haltuunsa vain silloin, kun osake on merkitty rekisteriin ja osakas on kirjattu osakasluetteloon.
AOYL https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599
Yhteystiedot Kiinteistöriitalakimiehiimme https://www.kiinteistoriitalakimies.fi/yhteystiedot/
Lue lisää aiheesta Asunto- osakeyhtiön Yhtiöjärjestyksestä https://www.kiinteistoriitalakimies.fi/?p=2255