Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä merkitys näytöllä on eri tapauksissa, kuin myös miten tämä näyttö arvioidaan.
Vaikka asunto- ja kiinteistökauppariidat sisäilmaongelmista olisivatkin faktoiltaan hyvin samanlaisia, voivat niiden lopputulokset poiketa toisistaan hyvin paljon muun muassa siksi, koska tuomioistuimet ovat ottaneet eri tavoin huomioon sisäilmaa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä täten antaen niille vaihtelevia merkityksiä. Myös näkemykset virheestä, sen korjaustavasta ja korjauskustannusten määrästä rakennusteknisessä todistelussa ovat voineet vaihdella useiden eri rakennusalan asiantuntijoiden kesken. Rakennusteknisten todisteluiden lisäksi myös lääketieteelliset asiantuntijanlausunnot voivat mahdollisesti käsittää toisistaan poikkeavia kannanottoja erilaisten tekijöiden aikaansaannoksista ihmisten terveyteen. Tällaisiin ratkaisuihin myös prosessioikeudellisilla tekijöillä on merkittävä vaikutus.
Dispositiivisiin eli tahdonvaltaisiin riita-asioihin lukeutuvat muun muassa asunto- ja kiinteistökauppariidat. Tällöin asunto- ja kiinteistökauppariitoihin on sovinnot sallittuja, joiden määräämisperiaate eli dispositiivinen periaate, johon esimerkiksi väittämistaakka sekä vetoamistaakka kuuluvat. Väittämistaakasta löytyy säännös OK 24:3.2:ssa, jonka mukaan tuomiota ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Asianosaisille on asetettu todistustaakka myös OK 17:2:ssä. Edellä mainitun säännöksen mukaan riita-asiassa asianosaisen tulee näyttää ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu. Ostajan tulee näyttää toteen virhe ja virheestä aiheutuneet vahingot asunto- ja kiinteistökauppariidoissa.
OK 17:1:n mukaan asianosaisella on oikeus esittää haluamansa näyttö asian tutkivalle tuomioistuimelle.
Lisäksi OK 17:1.2:n mukaisesti tuomioistuimen on esitettyjä todisteita ja muita asian käsittelyssä esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on näytetty tai jäänyt näyttämättä. Tällöin tuomioistuimen tulee perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen näyttöarvo vapaalla todistusharkinnalla, jollei laissa toisin säädetä. OK 17:2.2:n mukaan tällaisen seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että asianosainen on esittänyt uskottavan näytön asiasta. Oikeuskirjallisuuden mukaan riittävää näyttöä arvioitaessa todistustaakkaa täyttäessä tulee ottaa huomioon muun muassa osapuolten näyttömahdollisuudet.
Näytön merkitys ja arviointi oikeustapauksissa
Näytön merkitys ja sen arviointi on todella keskeisiä asioita oikeustapauksissa. KKO:n ratkaisussa KKO 2019:41 ostajat huomasivat remontin yhteydessä terveydelle haitallista kivihiilipikeä eli kreosoottia asuinkiinteistön rakenteissa, jonka jälkeen ostajat – Maakaaren (MK) 2:17.1:n 5 kohdan salaisen virheen nojalla – vaativat kaupan purkamista ja toissijaisesti hinnanalennusta. Tapauksessa KKO:n mukaan kiinteistössä ei yleensä voida katsoa olevan virhettä pelkästään sen takia, että rakentamisessa käytettyä materiaalia tai ainetta on jälkeenpäin kielletty terveydellisten riskien johdosta. Nykyisin kreosootin käyttö, jota käytettiin kosteus- ja vesieristeenä rakennuksissa ainakin vielä 1950-luvulla – jolloin myös kyseinen asuinrakennus oli rakennettu – on kielletty. Virhearvioinnissa on siten myös merkitystä rakentamisajankohdan rakentamismääräyksillä ja -tavoilla.
Rakennusajasta ja -tavasta riippumatta ostaja voi edellyttää, ettei välittömästi asumiseen tarkoitetussa rakennuksessa ole sellaista terveyshaittaa, joka estäisi asumisen, kun haittaa ei voida kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisessa ajassa poistaa.
Tapauksessa PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet näytteissä ylittivät moninkertaisesti ongelmajätteen raja-arvon, joka huomattiin rakennusmateriaalinäytteen sisältämässä haitta-ainepitoisuuden tutkimuksessa. KKO:n mukaan ei voida kuitenkaan tehdä luotettavia päätelmiä materiaalinäytteiden pitoisuuksista PAH-yhdisteiden kulkeutumisesta sisäilmaan, eikä siten rakenteissa olevan kreosootin haitallisuudesta rakennuksessa asuvien terveydelle. PAH-yhdisteitä, joihin on sitoutuneita sisäilman kaasumaisia yhdisteitä ja hiukkasia tutkitaan sisäilmanäytteiden avulla. Välitöntä näyttöä ei tapauksessa kuitenkaan ollut esitetty sisäilmanäytteiden avulla tai mulla merkityksellä tavalla siitä, oliko PAH-yhdisteitä sisäilmassa kaupanteon yhteydessä tai sen jälkeen. PAH-yhdisteissä on kreosootista haihtuvia terveydellä haitallisia hiukkasia. Ratapölkyn haju on kreosootille ominainen ja se oltiin havaittu vasta rakenteita avattaessa. KKO arvioi siten väitettyä yhdisteiden aiheuttamaa terveyshaittaa yhdisteiden sisäilmaan kulkeutumisesta koskevien erityisten kokemussääntöjen perusteella.
Asiantuntijalausuntoon viitaten KKO totesi, että kreosootti ei yleensä aiheuta terveyshaittaa vanhojen rakennusten rakenteissä, eikä kreosootista, jota tavanomaisesti ollaan käytetty rakentamisaikana usean vuosikymmenen jälkeen haihdu sisäilmaan terveydelle haitallisia määriä PAH-yhdisteitä, jos haitta-ainetta sisältäviin rakennuskerroksiin ei ole koskettu ja kerroksen päällä on muita tiiviitä materiaalikerroksia. Kiinteistössä ei katsottu olevan laatuvirhettä KKO:n mukaan, koska ei ollut riittävää näyttöä siitä, että rakenteissa olevasta kreosootista olisi haihtunut sisäilmaan haitallisia yhdisteitä.
Helsingin HO ratkaisussaan 25.9.2017 no 1133 päätyi vastaavanlaiseen loppupäätelmään, koska asiantuntijatodistelun perusteella kreosootista ei katsottu haihtuneen sisäilmaan terveydelle vaarallisia PAH-yhdisteitä ennen rakenteiden avaamista, eikä materiaalinäytteiden PAH-yhdistepitoisuuksilla ollut merkitystä sisäilman laadun arviointiin tässäkään tapauksessa.
Puolestaan Turun HO ratkaisussaan 25.9.2017 nro 840 sisäilmanäytteiden tulosten luotettavuutta kyseenalaistettiin, kun näytettä otettaessa rakenteita oli jo avattu. Käräjäoikeuden mukaan näyteanalyysien lisäksi todistajien kertomukset kreosootin hajun aistimisesta olivat riittävä näyttö terveyshaitasta sisäilmassa.
Viitatut lait:
Oikeudenkäymiskaari ( 1.1.1734/4 ) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004
Maakaari ( 12.4.1995/540 ) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/199505409950540
YHTEYSTIEDOT
Mikäli kyseinen artikkeli herätti kysymyksiä, olkaa yhteyksissä meihin!