Mitä tarkoittaa tuottamus asunto-osakeyhtiölaissa?
Asunto-osakeyhtiökontekstissa tuottamuksella tarkoitetaan sekä tahallisuutta että huolimattomuutta. Tuottamuksen arvioiminen on vahingonkorvausoikeuden ja vahingonkorvausoikeudenkäyntien ydinkysymyksiä. Tyypillisesti tuottamuksella tarkoitetaan henkilöltä vaadittavan huolellisuusvelvollisuuden laiminlyöntiä, joka voidaan toteuttaa sekä tahallisesti että huolimattomuudella. Tuottamuksellisesti toimiva henkilö laiminlyö tekojensa seurausten huolellisen harkinnan tai jättää huomiotta ne seuraukset, jotka aiheutuvat silloin, kun henkilöllä olisi toimintavelvollisuus.
Miten tuottamuksen aste vaikuttaa vahingonkorvauksen määrään?
Vahingonaiheuttajan toimintaan tai laiminlyöntiin liittyvä tuottamus voidaan jakaa erilaisiin asteisiin. Tuottamus voi olla lievää, tavallista, törkeää tai teko voi olla tahallinen. Tahallisuudella tarkoitetaan sitä, että vahingonaiheuttaja on tavoitellut vahingollisen teon aikaansaamista tai hän on tiennyt vahingon olevan tekonsa välttämätön seuraus. Tuottamuksen astetta arvioidaan tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti tuottamuksen asteeseen vaikuttaa se, kuinka paljon vahinkoa aiheuttanut toiminta poikkeaa huolellisena pidettävästä toiminnasta. Jos toiminta poikkeaa vain vähän huolellisesta toiminnasta, kyse saattaa olla lievästä tuottamuksesta. Törkeältä tuottamukselta taas vaaditaan melkein tahallista toimintaa.
Tuottamuksen asteella voi olla vaikutusta vahingonkorvausvelvollisen maksettaviksi tuleviin korvauksiin. Silloin, kun vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Tämän takia tuottamuksen asteella on painava asema vahingonkorvauksen sovittelua harkittaessa.
Johdon jäsenten huolellisuuden arviointi
Asunto-osakeyhtiön johdon huolellisuutta arvioidaan objektiivisesta näkökulmasta. Johdon jäsenen on toimittava siten kuin huolellinen henkilö toimisi vastaavissa olosuhteissa. Tuottamuksen harkinnassa kiinnitetään huomiota vahingonaiheuttajan yksilöstä riippumattomiin seikkoihin ja olosuhteisiin, vahingon todennäköisyyteen sekä mahdollisuuteen välttää vahinko huolellisesti toimimalla. Puuttuva koulutus, asiantuntemuksen puute tai muu vastaava ymmärtämättömyys ei yleensä voi vapauttaa johdon jäsentä vastuusta.
Lähtökohtaisesti subjektiiviseen vastuun arviointiin on suhtauduttava kielteisesti. Se saattaa tulla poikkeuksellisesti esille silloin, jos jollakin johdon jäsenellä on sellaista erityisosaamista, joka antaa aihetta tiukentaa tuottamusarviointia. Pääsääntönä kuitenkin on, että objektiivinen tuottamuksen arviointi johtaa siihen, että vastuu syntyy kaikille johdon jäsenille, ja erityisosaaminen huomioidaan vain vastuun jakautumisen tai sovittelun yhteydessä. Subjektiivinen arviointi tulee kyseeseen silloin, kun henkilö on valittu johdon tehtävään erityisen osaamisen ja kokemuksensa takia. Erityistä asiantuntemusta ja kokemusta omaavan johdon jäsenen tuottamusta on arvioitava ankarammin kuin tavallisen johdon jäsenen.
Yksittäisen hallituksen jäsenen tuottamuksen arviointi
Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan yksilöllisesti, vaikka hallitus koostuu monesta henkilöstä. Vahingonkorvauskannetta ei voi kohdistaa hallitukseen kollektiivina. Vahingonkorvausvastuuta on arvioitava kunkin jäsenen kohdalla erikseen, koska hallituksen jäsenet ovat saattaneet osallistua vahinkoa aiheuttaneeseen päätökseen tai laiminlyöntiin eri tavoin. Tämän lisäksi, jollakin jäsenellä saattaa olla sellaista erityisasiantuntemusta, joka voi vaikuttaa tuottamuksen arvioimiseen. Näistä seikoista johtuen tuottamusarviointi on tehtävä aina yksilöllisesti.
Miten hallituksen jäsenen saama palkkio voi vaikuttaa tuottamuksen arviointiin?
Lähtökohtaisesti hallituksen jäsenen saamalla palkkiolla tai sen suuruudella ei ole merkitystä hallituksen jäsenen tuottamusarvioinnissa. Huolellisuusvelvollisuus on kaikilla johdon jäsenillä riippumatta heidän saamansa palkkion olemassaolosta tai sen suuruudesta. Tästä huolimatta on kuitenkin perusteltua arvioida, vaikuttaako hallituksen jäsenen saama palkkio tai sen puuttuminen jäsenen huolellisuusvelvollisuuteen ja sen laajuuteen, sekä jäsenen vahingonkorvausvastuuseen.
Asunto-osakeyhtiöiden hallinnon järjestämisen yleinen taso, jossa hallituspalkkiot ovat pieniä tai niitä ei makseta ollenkaan, vaikuttaa asunto-osakeyhtiölain hallituksen esityksen perusteella siihen, miten hallituksen jäseniltä yleisesti edellytetyn velvollisuuden ja huolellisuuden taso määräytyvät. Palkkion puuttuminen tai sen vähäisyys ei kuitenkaan poista hallituksen jäsenen tai isännöitsijän vastuuta hänelle kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta. Tästä seuraa myös se, että tavanomaista korkeammat palkkiot asettavat yhtiön johdolle velvollisuuden hoitaa asunto-osakeyhtiön asioita normaalia ammattimaisemmin ja aktiivisemmin.
Johdon jäsenen puuttuva ammattitaito
Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenille ei ole asetettu yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi mitään erityisiä kelpoisuusedellytyksiä asunto-osakeyhtiöiden toiminnan tuntemisesta. Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenen tai isännöitsijän puuttuva ammattitaito ei siis vapauta häntä vahingonkorvausvastuusta, jos hän on toiminut tuottamuksellisesti. Lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiön johdossa olevien maallikkojen vastuuseen ei tulisi suhtautua yleistä huolellisuuskriteeriä lievemmin.
”Business judgement rulen” merkitys asunto-osakeyhtiössä
Johdon toiminta, jossa on selvitetty, harkittu ja päätetty asianmukaisesti toimista, ei ole huolellisuusvelvollisuuden vastaista. Ei edes silloin, jos päätöksen lopputulos olisi myöhemmin ei-toivottu. Vahingonkorvausvastuun arvioinnissa on annettu merkitystä yhdysvaltalaislähtöiselle business judgement rulelle. Suomessa periaate on nimetty liiketoimintapäätösperiaatteeksi liiketoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden johdon keskuudessa. Tätä periaatetta voidaan soveltaa asunto-osakeyhtiön toimintaan liittyvän päätöksenteon arvioinnissa.
Liiketoimintapäätösperiaatteen mukaan vastuuta voidaan arvioida neljän kriteerin avulla. Kun nämä neljä kriteeriä täyttyvät, asunto-osakeyhtiön johtoon kuuluvan ei tulisi joutua huolellisuusvelvollisuuden rikkomisen perusteella vahingonkorvausvastuuseen.
Asunto-osakeyhtiön toimintaan näitä kriteereitä sovelletaan seuraavasti: 1) Liiketoimessa ei ole kysymys toimesta asunto-osakeyhtiön johtoon kuuluvan kanssa eikä hänellä ole itsellään intressiriitaa päätettävässä asiassa. Käytännössä tämä kriteeri tarkoittaa sitä, ettei johdon jäsen henkilökohtaisesti ole hallituksen tai isännöitsijän tekemän päätöksen tai toimenpiteen kohteena. 2) Hallitus käsittelee ja päättää asian. Tässä on hyvä huomata, että business judgement rule ei kuitenkaan suojaa yhtiön johtoa laiminlyönneiltä. 3) Hallituksen jäsenien on hankittava asianmukaiset tiedot päätettävästä asiasta ennen kuin asiasta päätetään, ja päätöksenteon pohjalle on hankittava kaikki asian kannalta kohtuullisesti saatavissa oleva olennainen tieto, joka voi vaikuttaa päätettävään asiaan. 4) Yhtiön hallituksen tehdyllä päätöksellä täytyy olla liiketoiminnallinen peruste eikä se saa olla virheellinen.
Asunto-osakeyhtiössä tämä tarkoittaa sitä, että päätöksen tulee olla suojan saamiseksi asunto-osakeyhtiön toiminnan tarkoituksen kannalta rationaalinen ja perusteltu. Päätöksen on edistettävä asunto-osakeyhtiön kiinteistöjen ja rakennusten pitoa, sekä muuta yhtiöjärjestyksessä määriteltyä toiminnan tarkoitusta.
Mikäli nämä edellä kuvatut kriteerit täyttyvät, johdon toiminta voidaan katsoa huolelliseksi eikä kyseessä ole tuottamus, vaikka tehty päätös myöhemmin osoittautuisikin asunto-osakeyhtiön kannalta vahingolliseksi. Business judgement rule ja suomalainen yleinen osakeyhtiöoikeudellinen vahingonkorvausvastuun sääntely perustuvat siihen, että yhtiön hallitus päättää toimivaltaansa kuuluvista yhtiön asioista eivätkä tehdyt päätökset merkitse johdon huolimattomuutta silloin, jos jälkikäteen päätös osoittautuu epäonnistuneeksi.
Yleisesti asunto-osakeyhtiön johdon päätöksentekoprosessista
Silloin kun arvioidaan johdon toiminnan asianmukaisuutta, voidaan kiinnittää huomiota tehdyn päätöksen eli sen lopputuloksen asianmukaisuuteen tai johdon päätösprosessin asianmukaisuuteen. Näitä ei voida kuitenkaan erottaa toisistaan, kun arvioidaan johdon tuottamusta. Hyvän päätöksentekoprosessin seurauksena pitäisi syntyä myös hyvä päätös. Yleisesti päätöksentekoprosessia pidetään asianmukaisena, kun se sisältää riittävän informaation hankkimisen, asianmukaisen päätöksen sekä päätöksen dokumentoinnin. Tämän lisäksi huolelliseen päätösprosessiin sisältyy myös päätöksen täytäntöönpano ja siihen mahdollisesti liittyvä valvonta. Yleensä asianmukaisesti toteutettu päätöksentekoprosessi johtaa siihen, että yhtiön johdon toimintaa ei voi pitää tuottamuksellisena. Tämä pätee myös silloin, kun tehty päätös osoittautuu huonoksi.
Mikäli tarvitset apua asunto-osakeyhtiön asioihin liittyen, niin ota yhteyttä meidän asiantunteviin lakimiehiin. https://www.kiinteistoriitalakimies.fi/yhteystiedot
Lue lisää aiheesta 2.1 Asunto-osakeyhtiö ja niitä koskeva säännöstö https://www.kiinteistoriitalakimies.fi/artikkelit/asunto-osakeyhtio-6/
Asunto-osakeyhtiölaki https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090024