Jätevesien käsittelyä sääntelevä lainsäädäntö
Kiinteistön vesihuollon ja jätevesien käsittelyn järjestäminen kiinteistöllä on lain nojalla kiinteistön omistajan vastuulla. Kiinteistöä ostaessa ja myytäessä on tarpeen selvittää huolellisesti, että kiinteistöstä on laadittu asianmukaisesti jätevesien käsittelyä koskevat asiakirjat ja että kiinteistön jätevesien käsittely on järjestetty laissa vaadittavalla tavalla.
Jätevesien käsittelyä sääntelee haja-asutuksen jäteveden käsittelyä koskeva laki. Säännösten pohjana on ollut valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä ympäristönsuojelulaki. Uusi laki tuli voimaan keväällä 2017.
Lainsäädännön muutoksien takana oli jäteveden käsittelyvaatimusten nostaminen asetuksen tasolta lain tasolle sekä säännöksiä pyrittiin myös selkeyttämään. Yksi merkittävimmistä muutoksista oli puhdistumisvaatimusten noudattamisen siirtymisaikojen muutokset. Muutoksia määrittävät ennen kaikkea vesiensuojelulliset tekijät. Kiinteistön sijaitessa enintään 100m päästä vesistöstä tai merestä taikka pohjavesialueella, järjestelmä tuli olla kunnostettuna 31.10.2019 mennessä. Jos kiinteistö kuitenkin sijaitsee tällaisen alueen ulkopuolella, tulee järjestelmä uusia puhdistusvaatimusten mukaiseksi, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä taikka muuta suurempaa luvanvaraista remonttia tai tietynlaisia korjaus- tai muutostöitä.
Edellä mainitun lisäksi jätevesistä ja niiden käsittelystä aiheutuvista jätteistä on säädetty mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä asetuksessa, jätelaissa, terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa, vesihuoltolaissa ja lannoitevalmistelaissa. Kunnat voivat näiden lisäksi antaa tarkempia ja valtakunnallista tasoa tiukempia määräyksiä, jotka koskevat paikallisesti mm. ympäristösuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä.
Ympäristönsuojelulaki
Kehys jäteveden puhdistamiselle
Ympäristönsuojelulaki määrää jätevesien yleisestä puhdistusvelvollisuudesta ja mahdollisten poikkeuksien kriteereistä puhdistusvelvollisuuteen. Lain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä sillä tavoin, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen varaa. Jätevesien käyttöjärjestelmän on sovelluttava kiinteistön olosuhteisiin ja käyttöön. Ympäristönsuojelulaista löytyy myös perustason puhdistusvaatimukset, joita on mm. kokonaisfosforin- ja typen osalta. Laissa säädetään tavoiteltavasta puhdistustasosta, mutta käytettävästä puhdistuslaitteistosta ei kuitenkaan tarkemmin säädetä.
Puhdistusvaatimus koskee kaikkia kiinteistöjä, jotka tuottavat jätevettä eivätkä ole liittyneet viemäriverkostoon. Toiminnot, joille on laadittu ympäristölupa jäävät ulkopuolelle.
Käsittelyvaatimusten poikkeukset
Puhdistumisvaatimusten ajallinen täyttö riippuu kiinteistön iästä, sijainnista ja kiinteistöllä tehtävistä toimista. Jätevettä ei lain mukaan ole tarvetta puhdistaa, jos syntyneen jäteveden määrä on sen verran vähäistä, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällaista määrällisesti vähäistä jätevettä syntyy useasti esim. vapaa-ajan asunnoilla, joissa ei ole käytössä vesikäymälää tai muita vesivarusteita eli on kantoveden varassa. Tällaiset vähäiset jätevedet voidaan johtaa maahan ilman puhdistamista, kunhan tällainen toimista tapahtuu hallitusti. Suoraan vesistöön ei kuitenkaan vähäistäkään jätettä saa johtaa.
Käsittelyvaatimuksista on mahdollista poiketa myös eräissä muissa tapauksissa. Esimerkkinä on ympäristösuojalaissa määritelty ikävapautus. Ikävapautus oikeuttaa 9.3.2011 mennessä 68 vuotta täyttäneet, vakituisen asutuksen kiinteistön haltijat poikkeamaan vaatimuksista, sikäli kun käytössä on toimintakelpoinen ja -kuntoinen järjestelmä. Tällöin puhdistusvaatimus ja sen täyttäminen siirtyy kiinteistön tuleville haltijoille. Kunnalla on myös oikeus myöntää ranta- ja pohjavesialueilla lykkäyksen eli määräajaksi puhdistusvaatimuksesta poikkeamista, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tämä lykkäys on mahdollista vain, jos ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäistä tai käsittelyjärjestelmän parantaminen olisi kustannuksiltaan kiinteistönhaltijalle kohtuutonta. Kunta ottaa kohtuutta arvioitaessa huomioon mm. viemäriverkoston laajentamisen kiinteistön sijaintialueelle lähitulevaisuudessa, kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkean iän tai muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät sekä lisäksi kiinteistön haltijan pitkäaikaisen työttömyyden tai sairauden kaltaiset sosiaaliset suoritusesteet.
Tärkeää myös huomioida, että nämä poikkeukset koskevat ainoastaan puhdistusvaatimusta. Kiinteistöllä tulee siis tällöinkin olla olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttö- ja huolto-ohjeet. Myös rakenteiden kunnossapito kuuluu kaikkien kiinteistöjen tehtäviin. Ympäristönsuojelulain mukaiset poikkeukset eivät kuitenkaan koske vesihuoltolaitosten viemäriverkkojen toiminta-alueilla voimassa olevaa liittymisvelvollisuutta, vaan sen säätelee puolestaan vesihuoltolaki.
Vesihuoltolaki
Velvollisuus liittyä viemärihuoltoverkkoon
Vesihuoltolaki ja siihen tehdyt muutokset säätävät kunnan, vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen velvollisuuksista koskien veden johtamista, jota asutukset käyttävät talousvetenä sekä tämän veden käsittelyä, toimittamista ja jäteveden poistamista sekä käsittelyä. Laki sovelletaan myös vesilaitosten hulevesiviemäreihin.
Pääperiaate vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevista kiinteistöistä on, että kiinteistön haltijana tai omistajana toimiva henkilö on velvollinen huolehtimaan kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon. Vuoden 2014 lakimuutos toi joitakin helpotuksia liittämisvelvollisuuteen taajaman ulkopuoleisille alueille. Mikäli kiinteistö sijaitsee taajamassa, on viemäriverkkoon lähtökohtaisesti aina liityttävä. Poikkeuksena tähän on erillisestä hakemuksesta myönnettävä vapautus laissa säädetyin perustein, jonka johdosta kiinteistöä ei tarvitse liittää viemäriverkostoon.
Liittämisvelvollisuudella on tarkoitus taata niin vesihuoltolaitosten taloudellinen kuin toiminnallinen kyky tuottaa palveluita. Vesihuoltolain tarkoituksena on, että kunta on velvollinen vastaamaan vesihuollon yleisestä kehittämisestä alueellaan. Kunnan täytyy huolehtia, että vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden rajaukset, niillä sijaitsevat taajamat sekä verkostojen piiriin saatettavat alueet ovat mahdollista löytää yleisestä tietoverkosta.
Vesihuoltolaitoksen vastuut
Vesihuoltolaitos on velvollinen huolehtimaan yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Vesihuoltolaitos voi olla kunnallinen tai yksityinen, kuten paikallinen viemäriosuuskunta. Alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen jo toteutuneen taikka suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi, ovat alueita, jotka laitoksen toiminta-alueen on syytä kattaa. Lähtökohtaisesti toiminta-alue kattaa asemakaava-alueet, mutta nykyään yhä enemmän myös kehittyneet sekä kehittyvät taajama-alueet. Kunnan täytyy ryhtyä toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi, jos suuren asuinjoukon tarve, terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Omaa asuinaluettaan varten voivat asukkaat itsekin perustaa vesihuoltolaitoksen kuten, vesihuolto- tai jätevesiosuuskunnan.
Tavallisen kiinteistön omistajan näkökulmasta ongelmana voi olla se, ettei hän saa suoraa tiedotusta viemäriverkkojen toiminta-alueita koskevista kehitys- ja laajennushankkeista suoraan etukäteen. Ongelma voi syntyä, vaikka asiasta olisi tiedotettu laissa määrätyllä tavalla ”riittävästi”. Viemäriverkoston vahvistettuun toiminta-alueeseen pohjautuva liittymisvelvollisuus ja tähän liittyvät merkittävät kustannukset voivat tulla kiinteistön omistajille suurena yllätyksenä. Kunnalla on velvollisuus tiedottaa kunnan ilmoitustaululla, verkkosivulla ja yleisissä sanomalehdissä. Kiinteistön omistaja voi kuitenkin havahtua tilanteeseen vasta viranomaisen kirjeen saavuttua, jossa vaaditaan välitöntä liittymisvelvollisuutta alueelle jo rakennettuun viemäriverkkoon.
Viemäriverkon toiminta-alue velvoittaa sekä kiinteistön omistajia että palveluntuottajia. Vesihuoltolaitos on velvollinen vastaamaan siitä, että verkostoon liittyjille toimitetaan määritetyt palvelut ja että kiinteistöillä on mahdollisuus liittyä verkostoon. Kiinteistöillä on puolestaan velvollisuus liittyä verkostoon. Laki on tämän suhteen melko yksiselitteinen. Kuitenkin lakia huonosti tuntevalle liittymisvelvollisuus saattaa tulla yllätyksenä, etenkin alueilla, joiden luonne on muuttunut haja-asutusalueesta kehityksen myötä taajaan asutuksi.
Taajaman ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen osalta on olemassa poikkeuksia liittymisvelvollisuuteen. Liittymisvelvollisuutta ei ole ollenkaan kiinteistöillä, joilla ei ole vesikäymälää taikka vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä ja joissa jätevesien käsittelyssä noudetaan hajavesilainsäädännön vaatimuksia. Tämän liittymisvelvollisuuden raukeaminen edellyttää, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on vahvistettu 1.9.2014 jälkeen. Kunnan ympäristösuojeluviranomainen pystyy erikseen hakea määräaikaisen taikka toistaiseksi voimassa olevan vapautuksen, mikäli kuitenkin vesilain edellytykset täyttyvät. Vapautusten arvioinnin keskiössä on liittämisen kohtuuttomuus kiinteistön haltijalle tai omistajalle, ja perusteet eroavat aikaisemmin mainituista ympäristönsuojelulain mukaisista poikkeamisista.
Mitä tulee selvittää, jos on myymässä tai ostamassa kiinteistöä?
Lain mukaan kiinteistössä tulee olla seuraavat jätevesien käsittelyä koskevat asiakirjat:
1. Selvitysjätevesien käsittelyjärjestelmästä;
2. järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet; sekä
3. päiväkirja järjestelmän käytöstä sekä huollosta, tämä kuitenkin vain suositus.
Jätevesijärjestelmän selvitys sisältää tiedot jätevesien muodostumispaikkojen, jätevesijärjestelmän osien ja purkupaikan sijainnista, sekä arvion muodostuvien jätevesien määrästä ja laadusta perusteluineen. Asiakirjat tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne tulee voida esittää pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Asiakirjojen avulla myös tieto jätevesijärjestelmän rakenteista ja huollosta siirtyy omistajalta toiselle.
Selvityslomakkeen hakea esimerkiksi oman kunnan verkkosivuilta, mikäli kiinteistöstä ei ole vielä selvitystä tehtynä. Selvityksen voi laatia myös vapaamuotoisesti. Selvityksen nykyisestä jätevesijärjestelmästä ja sen käyttö- ja huolto-ohjeet pystyvät tehdä myös itsekin, mutta kuitenkin on suositeltavaa käyttää asiaankuuluvaa suunnittelijaa tai muuta asiantuntijaa. Suunnittelijan läpi käydessä nykyistä järjestelmää, hän arvioi täyttääkö järjestelmä voimassa olevat vaadittavat vaatimukset.
Erityisesti kiinteistön osto – tai myyntitilanteessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten kiinteistön jätevesien käsittely on järjestetty. Jos kaupassa käytetään välttäjää, on hänen velvollisuutensa myös mm. tarkistaa jätevesijärjestelmiä koskevien asiakirjojen olemassaolo ja kertoa kaupan osapuolille asiakirjojen mahdollisesta puuttumisesta sekä tämän merkityksestä. Kunnan verkkosivuilta on mahdollista käydä tarkistamassa, onko alueella olemassa tai suunnitteilla viemäriverkkoa, johon kiinteistö tulisi liittää, sekä tarpeen vaatiessa tilannetta on mahdollista myös selvittää olemalla yhteydessä esimerkiksi kunnan ympäristöviranomaiseen.
Kiinteistö ja lakimies
Mikäli tarvitset apua kiinteistön jätevesien järjestelyyn liittyvissä asioissa, niin otathan yhteyttä̈ meidän asiantunteviin lakimiehiin.
Ympäristönsuojelulaki (27.6.2014/527) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527
Vesihuoltolaki (9.2.2001/119) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010119