Mikä on taloyhtiöiden sulautuminen ja miten se tapahtuu?

Sulautumisen määritelmä ja toteuttamistavat

Asunto-osakeyhtiö voi asunto-osakeyhtiölain (AOYL) 19 luvun mukaan sulautua toiseen yhtiöön taikka osuuskuntaan. Kun sulautuminen tapahtuu, on molempien yhtiöiden oltava rekisteröityjä. Toinen yhtiö voi kuitenkin olla selvitystilassa, kunhan varojen jako ei vielä ole alkanut. 

Sulautuessa toiseen yhtiöön – asunto-osakeyhtiöön tai tavalliseen osakeyhtiöön, pääsääntönä on, että yhtiön osakkeet siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle. Osakkeiden mukana siirtyy myös kaikki muut varat sekä velat ja täten sulautuva yhtiö myös menettää oikeutensa toimia itsenäisenä oikeushenkilönä.

Muun osakeyhtiön sulautuessa asunto-osakeyhtiöön täytyy tarvittaessa sulautumissuunnitelmassa antaa tiedot vastikkeista osakelajeittain. Tässä tapauksessa käytetään osakeyhtiölakia. Sulautumista suunnitellessa voi osakas vastustaa sulautumista. Silloin osakkaalla on oikeus vaatia osakkeensa lunastettavaksi. 

Osakkeet pysyvät usein osakkailla, mutta voidaan myös sopia vastikkeen maksamisesta sen sijaan. Tämä vastike voi olla osake, rahasumma tai esimerkiksi optio-oikeus. Tavallisin vastike on kuitenkin osake. Valittaessa käteisvastikkeen saa se olla enintään 10% vastikeosakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta. Nimellisarvon puuttuessa se saa olla enintään 10% osakkeita vastaavan osuuteen maksettua osakepääomaa. Vastiketta maksettaessa on muistettava, että vastike ei voi olla lunastuskorvaus. Vastikkeen maksamisessa ja siitä päätettäessä on myös tärkeää muistaa yhdenvertaisuusperiaate. Näitä vastikesääntöjä ei sovelleta tytäryhtiön sulautuessa emoyhtiöön tai yhtiön sulautuessa yhtiöön, joka jo ennestään omisti tämän.

Itse sulautuminen voi tapahtua absorptiosulautumisella, kombinaatiosulautumisella, tytärsulautumisella tai kolmikantasulautumisella. Päämuodot ovat kuitenkin absorptiosulautuminen ja kombinaatiosulautuminen. Ensimmäinen merkitsee, että sulautumisen jälkeen on olemassa vain yksi sulautuneista yhtiöistä, johon muut yhtiöt ovat sulautuneet, kun taas kombinaatiosulautuminen tarkoittaa, että sulautumisen jälkeen kaikki sulautuneet yhtiöt ovat sulautuneet yhteen kokonaan uuteen yhtiöön. Kaikki sulautuneet yhtiöt siis lakkaavat olemasta ja niiden tilalle tulee uusi yhtiö.

Tytäryhtiösulautuminen sen sijaan on absorptiosulautumisen muoto ja tarkoittaa, että sulautumiseen osallistuvat yhtiöt omistavat kaikki sulautuvan yhtiön osakkeet ja optio-oikeudet sekä muut erityisoikeudet. Tässä tarkoitetaan myös liikkeelle lasketut.

Kolmikantasulautuminen taas tarkoittaa, että myös kolmas osapuoli on osallisena sulautumisessa, tosin pelkästään osapuolena, joka antaa sulautumisvastiketta. Tässä voi olla kyse koko sulautumisvastikkeen antamisesta kuin myös vain osittaisen sulautumisvastikkeen antamisesta. Tässä tapauksessa menetelmä tarkoittaa kolmannelle osapuolelle samaa kuin osakeanti. 

Sulautumissuunnitelma

Sulautumistilanteessa sulautuvien yhtiöiden on aina laadittava sekä allekirjoitettava sulautumissuunnitelma. Sopimuksen laatii hallitus ja allekirjoittaa hallituksen jäsenet niissä määrin, kuin he ovat päätösvaltaisia. Ehdotuksen tekee hallitus mutta itse päätöksen sulautumisesta tekee yhtiökokous. Kolmikantasulautumisessa myös kolmas osapuoli on laadittava sulautumissuunnitelman. 

Sulautumispäätöksen sisällöstä säädetään AOYL:ssa. Nimenomaisesta vähimmäis- tai enimmäissisällöstä ei säädetä, joten seikkoja, jotka eivät käy ilmi sulautumisessa, ei tarvitse mainita. 

Sulautumissuunnitelmassa on kuitenkin oltava; 

Perustiedot

Tämä tarkoittaa sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden perustietoja. Nämä voivat olla esimerkiksi toiminimet, yritys- ja yhteisötunnukset sekä kotipaikat. Kolmikantasulautumisessa myös kolmannen osapuolen vastaavat tiedot on mainittava. Ulkomaalaisen yrityksen rekisteritunnus annetaan yritys- ja yhteisötunnuksen sijaan. Kolmannen osapuolen ollessa yksityinen henkilö mainitaan henkilötunnus tai vaihtoehtoisesti syntymäaika. 

Sulautumisen syyt

Tämä on tärkeää yhdenvertaisuusperiaatteen takia. Sulautumisen syyt voivat merkittävästi vaikuttaa esimerkiksi osakkaiden asemaan. 

Ehdotus muutoksista vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksessä

Sulautumissuunnitelmasta päätettäessä päätetään myös yhtiöjärjestyksen muutoksista. Tässä myös hyväksytään suunnitelma sekä yhtiöjärjestyksen muutokset. Muuttaminen voi koskea niin osakkeiden määrää kuin esimerkiksi yhtiön nimeä. 

Kombinaatiosulautumisessa päätetään uudesta yhtiöjärjestyksestä. Tällaisessa sulautumisessa sulautumissuunnitelma korvaa aina vastaanottavan yhtiön perustamissopimuksen. Tässä tapauksessa on myös mainittava ehdotus vastaanottavan yhtiön toimijoista. Tähän voidaan lisätä päätös siitä, miten toimijat valitaan. 

Ehdotus vastikkeena annettavien osakkeiden määrästä

Absorptiosulautumisessa on aina mainittava osakkeiden lukumäärä, jotka annetaan vastikkeena, jos vastike annetaan osakkeina. Tässä on myös mainittava se, onko kyseessä uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia. 

Kombinaatiosulautumisessa on mainittava vastaanottavan yhtiön osakkeiden lukumäärä, sekä niiden osakkeiden lukumäärä, jotka annetaan vastikkeena. Tässä on usein mainittava joko vähimmäis- tai enimmäismäärä. Vastikkeena annettavien osakkeiden määrä mainitaan niin kuin absorptiosulautumisessa vain, jos vastikkeena annetaan osakkeita. 

Ehdotus yhtiövastikkeen maksuvelvollisuuden alkamisperusteeksi

Alkamisajankohta voi olla esimerkiksi tietty päivämäärä tai sitoa tietyn seikan toteutumiseen- esimerkiksi sulautumissuunnitelman allekirjoittamiseen. Kaikkien maksuvelvollisuuksien ei tarvitse alkaa samaan aikaan eikä myöskään samoilla perusteilla. Yhtiön annettaessa uusia osakkeita, ilman maksuvelvollisuuden alkamiskohdan mainintaa, se alkaa, kun osake on rekisteröity. Uusissa taloissa tämä tarkoittaa ajankohtaa, jolloin yhtiö on rekisteröity kaupparekisteriin. 

Sulautumissuunnitelmassa kannattaa myös mainita pääoma- ja hoitovastikkeen maksuvelvollisuuden ajankohta, jos tämän katsotaan olevan tarpeen. 

Ehdotus hallintaoikeuden alkamisperusteesta

Myös tässä voidaan määritellä eri hallintaoikeudet alkamaan eri aikoina ja eri perusteilla.

Ehdotus muusta sulautumisvastikkeesta

Muusta sulautumisvastikkeesta on myös mainittava, jos sellaisia on. Optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien ollessa näitä, täytyy niihin liittyvät ehdot mainita.

Vastikkeen jakautuminen sulautuvassa yhtiössä

Tämä tarkoittaa, miten vastike jakautuu sulautuvan yhtiön osakkaiden kesken. Tässä on mainittava vastikkeeseen liittyvät ehdot ja säännökset- esimerkiksi, milloin osakekirjojen ja optiotodistusten vaihto vastikkeeseen tapahtuu. Tässä on muistettava yhdenvertaisuusperiaate. 

Itse oikeus vastikkeeseen syntyy, kun sulautuminen rekisteröidään. Oikeuden syntyminen voi myös vaatia aktiivisia toimia. 

Selvitys haltijan oikeuksista, jolla on osakkeisiin oikeuttava erityinen oikeus

Tässä viitataan oikeuksista sulautumistilanteessa. Pääsäännön mukaan haltijalla on lunastusoikeus. Mikäli tällaisia oikeuksia ei olla jaettu, tätä eikä myöskään muita näitä koskevia kohtia tarvitse mainita sulautumissuunnitelmassa. 

Optio-oikeuksien ehdot sekä muut sopimukset ja lakiin perustuvat oikeudet on myös mainittava selvityksenä sulautumissuunnitelmassa. 

Ehdotus vastaanottavan yhtiön mahdollisesta osakepääoman korotuksesta

Tämä mainitaan vain tarvittaessa. Osakepääomaa ei siis aina tarvitse korottaa. Mahdollisesta korotuksesta mainitaan vain, jos kyseessä on absorptiosulautuminen. 

Kombinaatiosulautumisessa on aina mainittava ehdotus vastaanottavan yhtiön osakepääomasta. Tämän on oltava vähintään yhtiöjärjestyksen mukaisen vähimmäisosakepääoman suuruinen. Summa ei kuitenkaan sulautumistilanteessa saa ylittää mahdollista enimmäismäärää.

Sulautuvan yhtiön varojen selvitys

Tässä on mainittava varat, velat ja oma pääoma. On myös selvitettävä, miten sulautuminen vaikuttaa esimerkiksi omaan pääomaan. Selvitettävä on myös, miten sulautumiserotus kirjataan ja miten sulautuminen vaikuttaa muuhun pääomaan. Selvityksessä voidaan käyttää joko yhdistelmämenetelmää tai hankintamenomenetelmää. Tässä on huomioitava, että yhdistelmämenetelmässä on rajoituksia. 

Merkittäessä mahdollinen vastaanottavan yhtiön oman pääoman lisäys, on mainittava mihin se merkitään. Varojen oltaessa osittain myös apporttiomaisuutta, on tästä tehtävä selvitys, jossa mainitaan ainakin tarpeelliset tiedot sen arviointiin. 

Mainittakoon tässä, että kirjanpitosäännöksillä on merkittävä vaikutus siihen, miten vastaanottavan yhtiön varoja y.m. käsitellään. 

Selvitys sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden kiinteistöjen kunnossapitotarpeesta

Tällaiset tiedot on oltava esillä seuraavien viiden vuoden aikana suunnitelman allekirjoittamisesta, jos ne voivat vaikuttaa osakkaiden hallinnassa olevien tilojen käyttöön tai yhtiövastikkeeseen tai muihin niihin liittyviin kustannuksiin.

Ehdotus oikeudesta päättää oman pääoman ja osakkeiden määrään vaikuttavista seikoista

Tämä koskee seikkoja, joita ei pidetä tavanomaisina. Säännös ei kuitenkaan koske ennen sulautumissuunnitelman allekirjoitusta tehtyjä päätöksiä. 

Selvitys pääomalainoista

Velkojilla on oikeus vastustaa sulautumista pääsäännön mukaan. Sulautumisen vaarantaessa myös vastaanottavan yhtiön mahdollisuuksia maksaa velkojaan, on myös tämän yhtiön pääomalainat selvitettävä. Nämä koskevat pääomalainoja, joissa velkojilla on oikeus vastustaa sulautumista. 

Tätä selvitystä ei tarvita, jos pääomalainoja ei ole. 

Selvitys sulautuvan yhtiön omistamista vastaanottavan yhtiön osakkeiden lukumäärästä

Tämä ei koske kolmikantasulautumisen kolmannen osapuolen sulautumisvastikkeen maksavan tahon ostamien osakkeiden määrää. 

Selvitys erityisten etujen ja oikeuksien antamisesta

Tässä tarkoitetaan annettavia erityisiä etuja ja oikeuksia, joita annetaan esimerkiksi isännöitsijälle ja tilintarkastajalle. Tavanomaisia palkkioita ei tarvitse mainita. 

Ehdotus täytäntöönpanon rekisteröintiajankohdasta

Tiedon tarvitsee sulautuvat yhtiöt, osakkaat, velkojat ja muut sidosryhmät. 

Ajankohta ei ole täysin sitova, koska viivästynyt tai ennenaikainen rekisteröinti on mahdollinen. Tällaisessa tapauksessa tarvitaan kuitenkin usein hyväksyttävä syy. 

Samalla kun päätetään ajankohta rekisteröinnille, voidaan päättää ajankohdasta, jolloin yhtiöt alkavat toimia yhtenä. Täten voidaan säästyä komplikaatioista. 

Muut sulautumista koskevat ehdot

Tässä voidaan määrätä esimerkiksi sulautumisesta johtuneiden kulujen jaosta ja työntekijöiden asemasta. 

Sulautuessa tytäryhtiön kanssa suunnitelman sisältö poikkeaa hieman yllä mainitusta. Sen sisältöön ei sovelleta AOYL 19.3.2 mainittuja kohtia, jotka koskevat; 

vastiketta osakkaille, yhtiövastikkeen maksuvelvollisuuden alkamisen perusteita, hallinto-oikeuden alkamisen perusteita, optio-oikeuden tai muiden erityisten oikeuksien asemaa, osakepääoman korottamista, selvitystä kunnossapidosta ja yhtiöiden oikeutta päättää oman pääoman tai osakkeiden määrän vaikuttavista toimista. 

Tilintarkastajan lausunto

Ainakin yhden tilintarkastajan jokaisessa sulautumiseen osallistuvassa yhtiössä on annettava lausunto sulautumissuunnitelmasta. Myös ulkopuolinen tilintarkastaja voi tehdä tämän. Tässä voidaan myös päättää, että yksi tai useampi tilintarkastaja tekee lausunnon kaikille yhtiöille.

Lausunto on äärimmäisen tärkeä osakkaiden kannalta. Lausunto ottaa kantaa siihen, onko suunnitelma tehty oikein ja onko siinä riittävät tiedot. Lausunnossa on muun muassa mainittava yhtiöiden arvonmääritys ja miten se on määritelty sulautumistilanteessa. Myös poikkeamat ja ongelmat arvonmäärityksessä on mainittava. Annettaessa lausunnon vastaanottavalla yhtiölle, on lausunnossa myös käytävä ilmi, vaarantaako sulautuminen velkojen maksua.

Havaittaessa puutteita tai, jos lausunto ei enää ole totuudenmukainen sulautumishetkellä, tilintarkastajalla voi olla velvollisuus antaa tieto tästä sille yhtiön hallitukselle, jonka lausunto on kyseessä. Tämä puute ei tarvitse johtaa siihen, että sulautumisen täytäntöönpano estyisi mutta puute voi johtaa mahdolliseen vahingonkorvausvastuuseen.

Lausunto voidaan jättää pois osakkaiden suostuessa siihen.

YHTEYDENOTTO

Mikäli tarvitset apua tai neuvoa asunto-osakeyhtiön sulautumisasioihin liittyen, ota yhteyttä asiantunteviin lakimiehiimme: https://www.kiinteistoriitalakimies.fi/yhteystiedot/

Lähteet:
Asunto-osakeyhtiölaki (22.12.2009/1599)
Osakeyhtiölaki (21.7.2006/624)