Osakkeenomistajan oikeus saada asia käsiteltäväksi yhtiökokouksessa
Yksi osakkeenomistajan tärkeimpiä oikeuksia on oikeus saattaa haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja kyselyoikeus yhtiökokouksessa. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 6 §:n mukaan osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle tämän lain nojalla kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vaatimusta ei tarvitse perustella.
Asian tulee kuitenkin kuulua yhtiökokouksen toimivaltaan, jotta osakkeenomistaja voi saada asian käsiteltäväksi. Hallituksen tai isännöitsijän yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia asioita ei voida siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi. Hallituksen yksinomaiseen toimivaltaan kuuluu esim. kirjallisen varoituksen antaminen ennen huoneiston hallintaan ottamisesta. Päätöstä kirjallisen varoituksen antamisesta ei voida tehdä yhtiökokouksessa.
Yhtiökokouskutsussa on mainittava osakkeenomistajan esittämä vaatimus. Osakkaalla on oikeus vaatia haluamansa asia joko ylimääräisen tai varsinaisen yhtiökokouksen päätettäväksi. Käytännössä osakkaan kannalta on helpompaa vaatia asioita varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi, sillä varsinaisen yhtiökokouksen ajankohta on ennakoitavissa. Osakkeenomistajan on esitettävä käsiteltäväksi haluamansa asia hallitukselle hyvissä ajoin, jotta asia voidaan liittää yhtiökokouskutsuun. Riittävää on, että kutsussa viitataan osakkeenomistajan kirjalliseen vaatimukseen, mikäli se liitetään kutsuun. Vaatimuskirjeen liittämineen kokouskutsuun on suositeltavaa, sillä silloin asia tulee esille täysin siinä muodossa kuin osakkeenomistaja on sen esittänyt.
Vaatimus on esitettävä ajoissa
Hallitus ei voi kieltäytyä ottamasta osakkaan vaatimaa asiaa käsiteltäväksi, jos vaatimus tulee riittävän ajoissa. Jos asia ei ehdi yhtiökokouskutsuun, tulee se sisällyttää seuraavaan kokouskutsuun, oli kyseessä sitten ylimääräinen tai varsinainen yhtiökokous. Mikäli asia on kuitenkin lähiaikoina käsitelty yhtiökokouksessa tai jos osakas käyttää oikeuttaan väärin esim. vaatimalla toistuvasti saman asian käsittelyä yhtiökokouksessa, voi hallitus kieltäytyä ottamasta asiaa esille yhtiökokouksessa.
Kokouksessa on käsiteltävä kirjeessä esitetyt asiat ja tehtävä mahdolliset päätökset. Pöytäkirjaan on merkittävä, että kirje on merkitty kokouksessa tiedoksisaaduksi ja kirje voidaan katsoa käsitellyksi yhtiökokouksessa kuten laki niin edellyttää.
Mikäli hallitus ei sisällytä osakkaan vaatimaa asiaa kokouskutsuun, ei osakkeenomistajalla ole oikeutta vaatia esim. aluehallintoviraston kautta kokouksen koolle kutsumista tai tietyn asian käsittelemistä yhtiökokouksessa. Seurauksena saattaa olla yhtiönjohdon korvausvelvollisuus, jos osakas kärsii hallituksen laiminlyönnistä haittaa.
Voiko hallitus estää yhtiökokouskäsittelyn?
Lähtökohtaisesti hallitus ei voi kieltäytyä ottamasta osakkaan vaatimaa asiaa käsiteltäväksi, jos vaatimus tulee edellä mainitulla tavalla riittävän ajoissa. Yhtiökokouksessa ei tarvitse käsitellä sinne kuulumattomia asioita tai jo lähiaikoina käsiteltyä asiaa.
Asian laadulla voi olla kuitenkin merkitystä. Osakkeenomistajan vaaditun asian on oltava todellinen. Hallitus ei voi jättää käsittelemättä epämieluisia asioita. Muodoltaan käsiteltävän asian ei tarvitse olla päätösehdotus eikä sen tarvitse myöskään olla perusteltu.
Lähtökohtaisesti on lain vastaista jättää perusteetta osakkaan vaatimus yhtiökokouksessa käsittelemättä. Tästä voi aiheutua osakkeenomistajalle vahinkoa ja hallitus voi joutua jopa vahingonkorvausvastuuseen. Kuten edellä on mainittu, yksittäinen osakkeenomistaja ei voi vaatia aluehallintovirastolta asian sisällyttämistä yhtiökokouskutsuun tai yhtiökokouksen koolle kutsumista. Tästä huolimatta, velvoitekanne asunto-osakeyhtiötä kohtaan asian sisällyttämiseksi seuraavan yhtiökokouksen kokouskutsuun on mahdollinen. Osakas voi tämän lisäksi myös käyttää puhevaltaansa yhtiökokouksessa, jolloin yhtiökokous voi päättää ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumisesta asian käsittelyä varten.
Yhtiökokoukseen osallistuminen
Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 7 §:n mukaan jokaisella osakeyhtiön osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan ole velvollinen osallistumaan yhtiökokoukseen. Yhtiökokoukseen osallistumisen edellytyksenä on, että osakkeenomistaja on merkittynä osakeluetteloon tai että hän on ilmoittanut omistuksestaan yhtiölle ja esittänyt siitä luotettavan selvityksen.
Yhtiökokoukseen osallistumisen edellytykseksi on mahdollista yhtiöjärjestyksessä asettaa ilmoittautuminen yhtiölle viimeistään tiettynä päivänä, joka saa olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen kokousta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on mainittava yhtiökokouskutsussa. Osakkeenomistajalla on mahdollisuus käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa myös asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen tulee esittää päivätty valtakirja tai todistaa jollain muulla luotettavalla tavalla olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa.
Osakkeenomistajalla ja valtuutetulla saa olla kokouksessa avustaja. Avustaja voi olla tarpeen esim. sellaisessa tilanteessa, jossa osakkeenomistaja on itse vammautunut niin, ettei kykene kirjoittamaan haluamiaan muistiinpanoja. Myös muiden henkilöiden läsnäolon yhtiökokouksessa on mahdollista sallia yhtiökokouksen päätöksellä. Se voi olla tarpeen esim. sellaisessa tilanteessa, jossa yhtiökokouksessa kuultava jonkin asiantuntijan näkemystä, jotta voidaan tehdä yhtiön kannalta hyvä päätös. Lähtökohtaisesti yhtiökokous ei kuitenkaan kuulu ulkopuolisille osallistujille, sillä yhtiön sisäinen toiminta ei ole julkista.
Mikäli tarvitset lisätietoa yhtiökokoukseen osallistumisesta tai sen pitämisestä, ota yhteyttä meidän asiantunteviin lakimiehiin.
Linkit ja lähteet:
Asunto-osakeyhtiölaki 2009/1599 (6 luku 5 § – 8) https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#O3L6
Yhteystiedot: www.kiinteistoriitalakimies.fi/yhteystiedot