Ilmavuotojen tunnusmerkit ja haittatekijät
Silloin kun talven kylmät säät vallitsevat on syytä kiinnittää erityistä huomiota asunnon vetoisuuteen ja asumismukavuuteen. Mikäli viiman puhaltaessa koet tarvetta lähteä etsimään villasukkia, saattaa mahdollisesti olla aihetta tutkia talon mahdolliset lämpövuodot. Vetoisuuden lisäksi muita mahdollisia merkkejä ilmavuodoista ovat esimerkiksi katolla olevat jääpuikot tai huurre rakenteiden pinnoilla sellaisissa paikoissa, joihin huurre ei normaalisti kuulu. Lämpökamerakuvaus on keino, jolla ongelmaan voidaan puuttua.
Ilmavuodot voivat mahdollisesti tuoda ongelmia talon rakenteille asumisviihtyvyyden huonontumisen lisäksi. Sopivissa olosuhteissa kosteus saattaa tiivistyä rakenteisiin ja aiheuttaa näin paikallisia kosteusvahinkoja ja tätä kautta myös homekasvustoja. Tämän lisäksi ilmavuotokohdista sisälle tulevan kylmän ilman lämmittämiseen tuhlautuu turhaa energiaa, kun tarvittavan lämpiämisen vuoksi huonelämpötilaa on pidettävä tavallista korkeampana.
Mikä on lämpökamerakuvaus?
Lämpökuvaus eli lämpökamerakuvaus on rakenteita rikkomaton tutkimusmenetelmä, jossa arvioidaan rakennusten laatu ja kunto. Lämpökameraa voidaan hyödyntää niin uudisrakennusten laadunvalvonnassa kuin vanhojen rakennusten sisäilma- ja kuntotutkimuksissa. Lämpökamera taikka infrapunakamera on laite, joka muodostaa kuvan kohteesta mitaten kohteen erittämää, paljaalle silmälle näkymätöntä infrapunasäteilyä. Tavallinen kamera muodostaa kuvan vain näkyvän valon perusteella. Infrapunakamera näkee lisäksi jopa 14 000 nanometrin tarkkuudella, tavallisen valokuvauskameran havaitessa tavallisesti aallonpituudeltaan 400–700 nanometrin valoa.
Nykyaikaisilla kannettavilla lämpökameroilla on mahdollista tutkia esimerkiksi lämpövuotoja rakenteissa, eristeissä ja tiivisteissä, mitata komponenttien kuumenemista esimerkiksi sähkölaitteissa tai akustoissa, kuvata kohdetta täysin valottomassa tilassa pelkän sen lämpöjäljen perusteella, mitata putkistojen tai LVI-laitteiden toimintaa ja tehokkuutta sekä tarkkailla mekaanisten liikkuvien osien kulumista ja kuumenemista.
Yleisin käyttökohde lämpökameralle on joka kodissa, ja etenkin omakotitalossa, ikkunoiden sekä niiden tiivisteiden ja yleisesti talon eristeiden tarkistaminen talviaikaan. Joissain taloissa seinän sisällä voi olla liian vähän villoja, jolloin talon koko seinä on hyvin kylmä. Lämpökartan avulla ongelmakohdat on helppo löytää. Tiivistyksen jälkeen tulokset näkyvät myös lämmityslaskussa. Toisaalta etenkin uudemmissa, perusteellisemmin eristetyissä kerrostaloasunnoissa ongelma voi olla hyvinkin läpi vuoden kestävä, ja erityisesti kesäaikaan päinvastainen. Tällöin asunto saattaa olla jopa tuskaisen kuuma. Lämpökameralla on helppo etsiä asunnosta ylimääräisiä lämmönlähteitä. Tällaisia lämmönlähteitä voi olla esimerkiksi kodinkoneet, ilmanvaihtoputket tai elektroniikka. Kun ongelman ydin on löytynyt, on sisäilmaa liiallisesti lämmittävät tekijät helppo eliminoida.
Lämpökamerakuvauksen hyödyt
Lämpökamerakuvauksen suurempina hyötyinä on se, että se on nopea, edullinen ja luotettava toimenpide. Sen avulla rakennuksesta on mahdollista löytää muun muassa lämpöenergiaa kuluttavat vuodot, kylmäsillat ja rakenteiden puuttuvat puuttuvat eristeet. Kuvauksella on myös mahdollista havainnoida osoittaa, onko rakennuksessa energiaa syöviä kohteita ja löytyykö rakenteista korjaustarvetta. Kuvauksesta tullaan aina tekemään kirjallinen raportti lämpö- ja digikuvien kanssa. Kuvista on mahdollista määrittää kohteen pintalämpötila asteina. On hyvä huomioida, että kamera on kuitenkin vain mittalaite ja ammattilaisen on aina syytä tehdä varsinainen tulkinta ongelmakohdista. Tulkinta edellyttää myös ymmärrystä siitä, miten kyseinen rakenne talossa toimii, tämän vuoksi kuvauksen tekevän henkilön pätevyys kannattaa aina varmistaa.
Lämpökamerakuvauksella on mahdollista määrittää rakennusten ulkovaipan lämpötekninen kunto ja fysikaalinen toimivuus, selvittää ilmavuoto- ja ilmavuotokohdat kuten eriste puutteet ja kylmäsillat sekä pintalämpötila poikkeamat, paikantaa tietyin edellytyksin rakenteissa mahdollisesti piileviä kosteusvaurioita, selvittää tietyin edellytyksin talotekniikan vikoja ja puutteita.
Lämpökamerakuvaus avuksi myös remontoidessa
Lämpökamerakuvausta voi hyödyntää myös silloin, kun vanhaa taloa remontoidaan uudeksi. Kameran avulla saadaan erittäin tärkeää tietoa esimerkiksi yläpohjan ja ulkoseinän rakenteista ja niiden lämpö teknisestä toimivuudesta. Kuvauksella on myös mahdollista todentaa toimivatko patterit, kuinka lämpöistä ilmaa korvausilma kanavasta tulee ja missä kulkevat lattialämmitys- tai lämminvesiputket. Tehdyn remontin jälkeen on suositeltavaa tehdä vielä jälkikuvaus työn laadun varmistamiseksi.
Löydä rakennuksen ongelmakohdat
Kun uusi koti löytyy, saattaa olla järkevää varmistaa uuden talon energiatehokkuus ja asumisviihtyvyys lämpökamerakuvauksella. Lämpökamerakuvaus kannattaa tehdä jo ennen kuin muuttaa taloon asumaan. Tällaisessa tilanteessa kameraa on mahdollista käyttää apuna erilaisten ongelmien selvittämisessä ja paikallistamisessa, tai esimerkiksi analysoidessa erilaisten lämmitysjärjestelmien toimivuutta. On mahdollista, että kylmät kohdat rakenteissa saattavat johtua esimerkiksi eristeiden huolimattomasta asennuksesta, niiden puuttumisesta kokonaan tai puolestaan niiden kastumisesta. Oikeissa olosuhteissa rakenteissa oleva kosteus on mahdollista löytää lämpökameran avulla. Etenkin ulkoseinistä kostunut eriste on melko helppo löytää lämpökameraa käyttäen.
Huolimatta siitä, onko kyse vanhasta vai uudesta rakennuksesta, lämpökamerakuvausta tehtäessä kyse on aina laadunvarmistuksesta. Kuvauksen avulla on mahdollista paikallistaa sellaisia rakenteiden laatupoikkeamia ja jopa rakennevirheitä, joiden havaitseminen muilla keinoin olisi melko aikaa vievää tai jopa mahdotonta.
Kuka lämpökuvauksen suorittaa?
Lämpökuvaus on mahdollista suorittaa RT 14-10850 eli Rakennuksen lämpökuvaus ohjekortin mukaisesti henkilö sertifioidun lämpökuvaajan toimesta tai muokaten tapauskohtaisesti tilanteeseen sopivaksi palvelupaketiksi. Esimerkiksi ulkovaipan ilma vuotokohtien kartoitus on syytä tehdä tietyissä tapauksissa normaalia käytön tilannetta suuremmassa alipaineessa. Lämpökuvauksesta laadittavassa raportissa tuodaan esiin havaitut poikkeamat sekä niiden korjaussuositukset. Myös raportin laajuus on mahdollista sopia tapauskohtaisesti.
Rakennusten ulkovaipan lämpökuvaukset on suoritettava lämmityskaudella, jolloin ulkoilman olosuhteiden vaatimukset täyttyvät. Lämpökuvausta on mahdollista käyttää myös suuntaa antavana tutkimusmenetelmänä sisäilma- ja kuntotutkimuksissa, siitä huolimatta, että kuvausolosuhteet eivät olisikaan kaikilta osin vaatimusten mukaisia. Sähkökeskusten kuvauksia on kuitenkin mahdollista tehdä ympäri vuoden.
Olosuhdevaatimus rakennuksen lämpökamera kuvaukselle
Edellytyksenä luotettavan ja kattavan RT 14-11239 menetelmä ohjeiden mukaisen rakennuksen lämpökamerakuvauksen on muun muassa se, että rakennuksen ulkovaipan yli on riittävä lämpötilaero.
Ilmavuotokohtien etsiminen lämpökuvauksella on mahdollista suorittaa myös lämpimänä vuodenaikana. Ilmavuotokohtien paikannuksessa rakennukseen tehdään tiiviysmittaus laitteiston avulla korostettu runsas alipaine, joka niin sanotusti ”imee” ilmavuotokohdat lämpökameralle näkyviin. Tällä menetelmällä suoritetulla lämpökuvauksella on mahdollista paikantaa ilmavuodot tehokkaasti vielä 5°C sisä -, ja ulkoilman lämpötilaerolla eli esimerkiksi kesäaikana aamuvarhain. Näin pienellä lämpötilaerolla ei enää kuitenkaan eristevikoja ole mahdollista havaita. Ilmavuotokohdat on myös mahdollista paikantaa merkkisavun avulla, tätä menetelmää käyttäen lämpötilalla ei ole merkitystä.
Lämpökuvausta edeltävinä oheismittauksia lämpökuvaaja suorittaa muun muassa sisä -, ja ulkoilman lämpötilan mittauksen, tuulen nopeuden/suunnan mittauksen, sisäilman kosteuden mittauksen sekä paine-eromittauksia. Tämän lisäksi myös lämpökuvausta edeltävän vuorokauden sääolosuhdetietoja seurataan ja kirjataan raporttiin, jotta kaikki seikat ovat otettu huomioon.
Mitä lämpökuvauksen tilaajan tulee tehdä?
Jotta ulkovaippa olisi lämpökuvauksissa kuvattavissa mahdollisimman tarkasti ja kattavasti, täytyy tilaajan siirtää kaikki irtokalusteet pois n. 12h ennen kuvausta niiltä ulkoseiniltä joihin lämpökuvaus tullaan tekemään. Tämän vuoksi huonekalut on hyvä siirtää esimerkiksi lämpökuvausta edeltävänä iltana. Lisäksi ikkunaverhot on syytä poistaa tai siirtää ikkunan keskelle n. 12h ennen lämpökuvauksen alkua.
Mikäli halutaan kuvata kaappien tms. takana olevaa ulkoseinää, kaapit on silloin myös syytä tyhjentää ja pitää kaapin ovet auki jo lämpökuvausta edeltävänä iltana. Edelleen, jos halutaan kuvattavan alasokkelisen tiskipöydän, kaapin tms. alta, alasokkelit on myös syytä irroittaa lämpökuvausta edeltävänä iltana.
Nämä mainitut toimenpiteet on syytä suorittaa siitä syystä, että ulkovaippa olisi kuvattavissa mahdollisimman kattavasti sekä siksi, että pintojen lämpötilat ehtivät tasaantua huonekalujen siirtämisen jälkeen ennen, kun ne kuvataan. Tulee myös huolehtia, että ikkunat ja ulko-ovet ovat kunnolla kiinni. Noin 12 tuntia ennen kuvauksia tulisi olla lämmittämättä saunaa taikka takkaa. Ilmanvaihdon täytyy olla normaalissa käyttö asennossa ja lämmitysjärjestelmän on syytä olla normaalissa käyttötilanteessa lämpökuvauksen aikana. Noin 12 tuntia ennen kuvauksia tulisi olla lämmittämättä saunaa taikka takkaa. Ilmanvaihdon täytyy myös olla normaalissa käyttö asennossa. Kuvauspäivänä ei voi tuulettaa ennen kuin kuvaukset on suoritettu. Näiden ohella olisi myös hyvä, mikäli lämpökuvauksen aikana olisi mahdollista välttää ulko-ovien käyttämistä.
Tutkimuksen suorittajalle täytyy toimittaa aina hyvissä ajoin ennen tutkimusajankohtaa sähköpostitse rakennuksen pohjakuva sekä rakenneleikkauskuvat ja/tai rakenneselostus ovat hyödyksi mahdollisten vika kohtien analysoinnissa.
Lämpökamerakuvaus ja lakimies
Mikäli sinulla on kysyttävää aiheeseen liittyen, ota yhteyttä meidän asiantunteviin lakimiehiin.