Lainsäädännön uudistus
Keväällä 2014, uudistettiin haja-asutusalueilla olevien kiinteistöjen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö. Tällöin säädettiin valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017). Kyseiset muutokset tulivat voimaan 3.4.2017. Nämä edellä mainitut lainsäädännön muutokset ovat saaneet kansalaisten kesken nimen ” paskalaki ”.
Tämä uudistettu sääntely koskien jätevesiä koskee sekä vakituisesti käytettyjä asuntoja että loma-asuntoja. Kyseisen uudistuksen velvoitteiden alla on hyvin merkittävä määrä kiinteistöjä ja velvoitteiden täyttämisen kustannukset saattavat hyvinkin nousta melko korkeiksi.
Lainsäädännöllä velvoitetut kiinteistöt
Velvoite puhdistaa jäteveden ja vaatimus uudistaa laitteistot koskevat kaikkia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriverkostoon. Maaseutukunnissa uudistus puolestaan koskee suurta määrää vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä. Tämän lisäksi uudistus koskee myös valtaosaa vapaa-ajan käytössä olevia kiinteistöjä. Kysymys siitä, milloin jätevesien käsittelyvaatimukset on syytä täyttää, riippuu pitkälti kiinteistön iästä, sijainnista ja kiinteistön käytöstä. Jätevesiä ei ole tarpeen puhdistaa, jos syntyvän jäteveden määrä on niin vähäistä, että siitä ei synny ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällainen tilanne saattaa olla esimerkiksi loma-asunnoissa, joissa ei ole vesikäymälää, eikä muitakaan vesivarusteita eli tämä koskee siis mökkejä, jotka toimivat niin sanotusti kantoveden varassa.
Mikäli kuitenkin kiinteistö sijaitsee enintään 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä taikka pohjavesialueella ja kiinteistön jätevesijärjestelmä on tehty ennen vuotta 2004, niin silloin jätevesijärjestelmä oli syytä kunnostaa sen mukaan mitä ympäristönsuojelulain 16 luvussa on säädetty. Tämä kunnostus oli syytä olla tehty viimeistään 31.10.2019 mennessä. Tämä kyseinen velvoite koskee siis ennen vuotta 2004 rakennetun jätevesijärjestelmän omistajaa, siitä huolimatta, että järjestelmä olisi rakennettu rakentamisajankohdan vaatimusten ja rakennusluvan mukaisesti.
Jos kiinteistö sijaitsee edellä mainittujen alueiden ulkopuolella, on järjestelmä siltin uusittava lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja ne täyttäväksi silloin, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä tai muuta suurempaa remonttia tai korjaus- tai muutostöitä, joihin tarvitaan lupa.
Selvitys jäteveden käsittelyjärjestelmästä
Selvitys jätevesijärjestelmästä sisältää muun muassa tiedot jätevesien muodostumispaikkojen, jätevesijärjestelmän osien ja purkupaikan sijainnista, sekä arvion siitä paljon muodostuvien jätevesien määrä on ja niiden laadun perusteluineen. Asiakirjat on syytä säilyttää kiinteistöllä ja ne täytyy kyetä pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Asiakirjojen kautta tieto jätevesijärjestelmän rakenteista ja huollosta siirtyy myös omistajalta toiselle.
Mikäli kiinteistöstä ei ole vielä tehty selvitystä nykyisestä jätevesijärjestelmästä, selvityslomake on mahdollista hakea esimerkiksi oman kunnan verkkosivuilta. Selvityksen pystyy laatia myös vapaamuotoisesti. Selvityksen nykyisestä jätevesijärjestelmästä ja sen käyttö- ja huolto-ohjeet kykenee, kuka vain tehdä itsekin, mutta suositeltavaa kuitenkin on käyttää suunnittelijaa tai muuta asiantuntijaa. Samalla, kun suunnittelija käy läpi nykyisen järjestelmän, hän pystyy arvioimaan täyttääkö järjestelmä voimassa olevat vaatimukset.
Ympäristönsuojelulaki
Kuten edellä mainittu ympäristönsuojelulaissa säädetään jätevesien yleisestä puhdistus velvollisuudesta sekä perusteista, joiden mukaan puhdistus velvollisuudesta voidaan poiketa. Kiinteistön jätevedet tulee johtaa ja käsitellä siten, että jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistön omistajan on siten huolehdittava siitä, että kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva ja vaatimukset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kun arvioidaan käsittelyjärjestelmän soveltuvuutta, on hyvä huomioida kiinteistön tuottaman jäteveden aiheuttama kuormitus ja pilaantumisen vaara. Kiinteistön sijainnilla on myös huomattava merkitys sen aiheuttaman pilaantumisen vaaran kanssa. Jos kiinteistö sijaitsee esimerkiksi vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella, niin jätevesijärjestelmän vaatimustaso on huomattavasti korkeampi, sillä pilaantumisen vaara on suurempi.
Ympäristönsuojelulaista löytyy perustason puhdistusvaatimukset muun muassa orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja typen osalta. Valtioneuvoston asetuksesta (157/2017) määritellään kuormitusluku. Kuormitus lukuun sisältyy yhden asukkaan käsittelemättömien talousvesien orgaanisen aineen määrä, joka mitattuna 7 vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50 grammaa vuorokaudessa. Kuormitus lukuun sisältyy myös yhden asukkaan käsittelemättömien talousvesien kokonaisfosforin määrä, joka on 2,2 grammaa ja kokonaistypen määrä 14 grammaa vuorokaudessa. Lainsäädännössä ei ole määritelty käytettävää puhdistus laitteistoa tai sen teknisiä ominaisuuksia. Ympäristönsuojelulaissa määritetään vain tavoiteltava puhdistustehot, joita verrataan asetuksen kuormitus lukuun.
Määräyksistä poikkeaminen
Sellainen henkilö tai sellaiset henkilöt, jotka asuvat vakituisesti kiinteistöllä ja olivat 9.3.2011 mennessä täyttäneet 68 vuotta oli ja ovat nykyisinkin vapautettu jätevesien käsittelyvaatimuksista. Puhdistus vaatimuksen täyttäminen siirtyy tällaisessa tilanteessa kiinteistön tulevien haltijoiden huoleksi. Edellytyksenä ikävapautukselle kuitenkin on se, että kiinteistöllä on toimintakuntoinen järjestelmä. Tämä niin sanottu automaattinen ikävapautus ei kuitenkaan koske vapaa-ajan kiinteistöjä eli esimerkiksi mökkejä. Nykyisen omistajan iän perusteella saama vapautus ei kuitenkaan koske kiinteistön myöhempiä omistajia, eli se koskee vain sitä omistajaa, joka on vapautuksen saanut oman ikänsä perusteella.
Toimivaltainen viranomainen kunnassa voi hakemuksesta myöntää lykkäyksen jätevesijärjestelmän uusimiselle, lykkäys on mahdollista myöntää enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että ympäristölle aiheutuva kuormituksen määrää on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä vähäisenä. Tämän lisäksi myös käsittelyjärjestelmän parantamisen kustannukset täytyy olla kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomat. Kun arvioidaan kohtuuttomuutta, huomioon otetaan muun muassa se, että jos kunnallinen viemäriverkosto on lähitulevaisuudessa laajentumassa kiinteistön sijainti alueelle. Sosiaalisina arviointiperusteina otetaan huomioon kiinteistöllä asuvien korkea ikä, pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muut vastaavat seikat.
On hyvä huomata, että poikkeukset koskevat pelkästään jätevesijärjestelmän uusimista. Kiinteistöllä täytyy aina olla selvitys jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttö- ja huolto-ohjeet.
Soveltaminen ja seuraamukset
Kuten aluksi mainittu kansankielellä ” paskalain ” sisältö on katsottavissa niin ankaraksi, että käytännössä kaikki kiinteistöt, jotka eivät kuulu kunnalliseen viemäriverkostoon, joutuvat lähtökohtaisesti jollain aikavälillä arvioimaan jätevesijärjestelmän toimivuuden ja näin ollen joutuvat myös sen mahdollisesti uusimaan. Kuten edellä mainitusta ilmenee, nämä määräykset ovat melko teknisiä sekä tulkinnanvaraisia, että niiden perusteella kiinteistön omistajan on käytännössä jopa mahdoton arvioida, miten hänen täytyy milloinkin menetellä. Tämän vuoksi tarvittavat toimenpiteet ja menettely on syytä varmistaa kunnasta, jotta ymmärtää asiat ja vaadittavat toimenpiteet oikein. Tällä hetkellä ei vielä ole varmaa käytäntöä siitä millä perusteilla kunnat saattavat myöntää lykkäyksiä. Mutta kun lain tarkoitus huomioidaan, voidaan olettaa, että lykkäyksiä tullaan varmaan lähinnä antamaan vapaa-ajan kiinteistöille eli esimerkiksi mökeille.
On myös tärkeää huomata, että mikäli kiinteistön haltija tai haltijat laiminlyövät tämän edellä käsitellyn jätevesien puhdistus velvollisuuden heidät voidaan mahdollisesti tuomita ympäristönsuojelulain rikkomisesta sakkorangaistukseen.
Vesihuoltolaki
Vesihuoltolaki ja sen muutos säätelevät muun muassa kunnan, vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen velvollisuuksista koskien asutuksen talousvetenä käytettävän veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista sekä jäteveden pois johtamista sekä käsittelyä. Lakia sovelletaan myös vesilaitosten hulevesiviemäriin.
Mikäli kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, pääperiaatteena on se, että kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistö liitetään laitoksen verkostoon. Lakimuutos vuonna 2014 toi kyseiseen liittämisvelvollisuuteen joitakin helpotuksia taajaman ulkopuolisille alueille. Mikäli kiinteistö sijaitsee taajamassa, silloin viemäriverkkoon on lähtökohtaisesti aina liityttävä, ellei kiinteistölle erillisestä hakemuksesta myönnetä vapautusta, joka perustuu laissa säädettyyn.
Liittämisvelvollisuudella on tarkoitus taata vesihuoltolaitosten taloudellinen ja toiminnallinen kyky tuottaa palveluita. Vesihuoltolain lähtökohtana on, että kunta on vastuussa vesihuollon yleisestä kehittämisestä omalla alueellaan. Kunnan on siten syytä huolehtia siitä, että vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden rajaukset, niillä sijaitsevat taajamat sekä verkostojen piiriin saatettavat alueet löytyvät yleisestä tietoverkosta.
Lakimies ja kiinteistöt
Mikäli tarvitset apua kiinteistön asioissa, ota yhteyttä asiantunteviin lakimiehiimme!
Ympäristönsuojelulaki (27.6.2014/527) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527
Valtioneuvoston asetus (157/2017) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170157