Yhtiökokous
Asunto-osakeyhtiössä päätetään yhtiön asioista yhtiökokouksessa, jossa osakkailla on mahdollisuus käyttää päätösvaltaa. Ellei laissa tai yhtiöjärjestyksessä ole muuten säädetty, voi yhtiökokous päättää kaikista yhtiötä koskettavista asioista. Joidenkin asioiden päättäminen voi olla myös siirretty yhtiön hallitukselle, jonka tehtäviin kuuluu myös hallita yhtiön juoksevia asioita. Lisäksi myös isännöitsijä voi hoitaa hänelle kuuluvia työtehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi isännöitsijäntodistuksen laatiminen.
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Laissa on määritelty varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat sekä esitettävät tiedostot. Pähkinänkuoressa yhtiökokouksessa on esitettävä aina tilinpäätös ja toimintakertomus. Mikäli yhtiöön on valittu tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja, yhtiökokouksessa on esitettävä myös näiden henkilöiden laatimat raportit. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on myös esitettävä hallituksen laatima kirjallinen selvitys yhtiön kunnossapitotarpeesta yhtiökokouksesta seuraavan viiden vuoden aikana.
Ylimääräinen yhtiökokous
Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, mikäli yhtiöjärjestyksessä näin vaaditaan, tai mikäli yhtiökokous katsoo siihen olevan tarvetta. Tietyissä tilanteissa osakkaat voivat myös vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen pitämistä. Tästä säädetään ASOYL 6 luvun 5 pykälässä. Osakkeenomistajilla on myös olemassa oikeus vaatia asian käsittelyä, mikäli heillä on hallussaan yhteensä kymmenesosa tai pienempi osa kaikista osakkeista, mikäli yhtiöjärjestys sallii. Vaatimuksen on oltava kirjallinen.
Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkaat, jotka ovat merkitty osakeluetteloon. Mikäli huoneiston omistaa useampi henkilö, on molempien osallistuttava yhtiökokoukseen, mutta heidän tulee keskenään päättää, kenellä on oikeus käyttää puhevaltaa. Mikäli he eivät ole yksimielisiä päätettävästä asiasta, katsotaan heidän jättäneen äänestämättä. Lisäksi kaikki osakkeenomistajat voivat käyttää kokouksessa avustajaa.
Isännöitsijä ja hallituksen jäsenet ovat myös oikeutettuja osallistumaan yhtiökokoukseen. Kuitenkin yksittäistapauksissa voidaan heidän osallistumisensa estää, mikäli yhtiökokous on näin päättänyt. Muillakin asukkailla on esimerkiksi vuokraoikeuden nojalla mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen, jossa käsitellään heidän huoneistojen käyttöön vaikuttavia tai yhteisiä tiloja koskevia asioita.
Yhtiökokouksessa yksi osake tuottaa yhden äänen, mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty, että kokonainen osakeryhmä muodostaa yhden äänen. Osakkeenomistaja ei tosin voi ääntään käyttää, mikäli yhtiökokouksessa äänestetään sellaisesta asiasta, joka koskee osakkaan ja yhtiön välistä sopimusta. Samaten kun asia koskee esimerkiksi osakkaan huoneiston haltuun ottamista, on osakas esteellinen äänestämään.
Yhtiökokous on pidettävä yhtiön kotipaikassa. Yhtiöjärjestyksessä voi myös määrätä muusta paikkakunnasta, mutta tähän päätökseen tarvitaan painavaa syytä. Kokoukseen voi osallistua myös etäkanavan kautta, esimerkiksi soittamalla tai videopuhelulla. Edellytyksenä tähän kuitenkin on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeus voidaan selvittää kuten tavallisessakin yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen kutsu on toimitettava aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeisintään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta, ja siinä on mainittava mm. yhtiössä käsiteltävistä asioista, sekä etäosallistumisen mahdollisuudesta.
Yhtiökokouksen päätös
Yhtiökokouksessa päätöksen vahvistaa yleensä enemmistö. Vain tietyissä tilanteissa tarvitaan määräenemmistöä vahvistamaan päätös. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttaminen, osakeanti tai esimerkiksi suunnattu omien osakkeiden hankinta. Yhtiökokouksessa asioista päätettäessä on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Tästä periaatteesta voidaan poiketa vain, jos tähän saadaan suostumus niiltä osakkailta, joita päätös koskee.
Mikäli päätös koskee kunnossapitoa tai uudistusta ja se vaikuttaa laajasti asumiseen tai asumisen kustannuksiin, päätökseen tekemiseen riittää tavallinen enemmistöpäätös. Enemmistöpäätöksellä voidaan päättää myös esimerkiksi uuden hyödykkeen käyttöönotosta, kuten sähköverkon asentamisesta. Tämän yhteydessä voi yhtiökokous myös päättää osakkeenomistajilta perittävästä vastikkeen korotuksesta, mikäli tavanomainen asuminen muuttuu ja yhtiölle tulee lisäkuluja.
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää samaten kahden kolmasosan määräenemmistöpäätöstä. Mikäli muutos vaikuttaa osakkeenomistajan hallitsemaan huoneistoon tai muuhun osakasta koskevaan oikeuteen, täytyy tältä osakkaalta saada suostumus muutokseen. Mikäli osakkeenomistaja on hyväksynyt päätöksen yhtiökokouksessa, hänen katsotaan suostuneen siihen.
Osakkaalla on oikeus yhtiökokouksessa myös vaatia yhtiökokouksen määräyksen muuttamista, mikäli määräys johtaa kohtuuttomuuteen. Mikäli muutosta ei hyväksytä yhtiökokouksessa, hallitus tai osakkeenomistajat voivat nostaa tästä kanteen yhtiön kotipaikan alioikeuteen. Hallituksella on tähän mahdollisuus vain, jos kannetta ovat äänestäneet ne osakkeenomistajat, joilla on yli puolet annetuista äänistä.
Kanne on nostettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta, jossa siitä on päätetty. Kanne nostetaan luonnollisesti niitä osakkeenomistajia vastaan, jotka ovat muutosta vastustaneet. Tällöin tuomioistuimella on mahdollisuus muuttaa yhtiöjärjestystä vastaamaan osakkaiden pyyntöä, mikäli todetaan, että määräys johtaa kohtuuttomuuteen tai tuottaa tietyille osakkaille merkittävää etua toisiin osakkaisiin nähden.
Mikäli tarvitset neuvoa asunto-osakeyhtiön yhtiökokoukseen liittyvissä asioissa, olethan yhteydessä asiantunteviin kiinteistölakimiehiimme.
ASOYL https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599